Uusperhe lapsen silmin
Koistinen, Ella (2019-06-20)
Koistinen, Ella
E. Koistinen
20.06.2019
© 2019 Ella Koistinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201906212610
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201906212610
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmani aihe koskee uusperhettä lapsen näkökulmasta. Tarkastelen lasten hyvinvointia muuttuneessa perhesuhteessa olemassa olevien tutkimusten pohjalta. Uusperhettä itsessään on tutkittu melko paljon, mutta lapsen näkökulmaa käsittelevä tutkimus on ollut vähäistä. Perhe on rajoiltaan hyvin epäselkeä ja määrittelijänsä näköinen, mikä tuo itsessään haasteita kyseisen teeman tutkimiseen.
Muuttuvat perhesuhteet ja erilaiset perhemuodot ovat nykypäivänä yleistymässä, minkä lisäksi lasten hyvinvointi on nostettu yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Uusperhe perhemuotona on hyvin yleinen; tällaisessa perhemuodossa elää Suomessa noin 9 prosenttia kaikista lapsiperheistä.
Perherakenteiden sekä ulkoisten ja sisäisten voimavarojen muutokset vaikuttavat suuresti lasten hyvinvointiin, ja tutkimusten mukaan uusperheiden lapsilla on hieman enemmän ongelmia kuin muissa perhemuodoissa elävillä lapsilla haasteiden kohdistuessa emotionaalisiin ja käyttäytymisongelmiin. Tulevana luokanopettajana pidän tärkeänä sitä, että muuttuneiden perhemuotojen ja -suhteiden vaikutukset esimerkiksi oppimiseen ja käyttäytymiseen tunnistetaan ja tiedostetaan entistä paremmin.
Tutkielmani osoitti lasten voivan pääsääntöisesti hyvin uusperheissä, mutta heillä olevan silti ongelmia esimerkiksi tunteiden käsittelyssä ja jonkin verran ongelmia koulussa verrattuna muihin perhemuotoihin. Todellista kokonaiskuvaa on kuitenkin vaikea saada.
Haaste uusperhetutkimuksen kentällä ovat todenmukaiset tutkimustulokset. Tutkimuksiin valikoituvat perheet ovat yleensä hyvin samankaltaisia, hyvin toimivia perheitä, jolloin suurimmat ongelmat jäävät tutkimuksen ulkopuolelle.
Muuttuvat perhesuhteet ja erilaiset perhemuodot ovat nykypäivänä yleistymässä, minkä lisäksi lasten hyvinvointi on nostettu yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Uusperhe perhemuotona on hyvin yleinen; tällaisessa perhemuodossa elää Suomessa noin 9 prosenttia kaikista lapsiperheistä.
Perherakenteiden sekä ulkoisten ja sisäisten voimavarojen muutokset vaikuttavat suuresti lasten hyvinvointiin, ja tutkimusten mukaan uusperheiden lapsilla on hieman enemmän ongelmia kuin muissa perhemuodoissa elävillä lapsilla haasteiden kohdistuessa emotionaalisiin ja käyttäytymisongelmiin. Tulevana luokanopettajana pidän tärkeänä sitä, että muuttuneiden perhemuotojen ja -suhteiden vaikutukset esimerkiksi oppimiseen ja käyttäytymiseen tunnistetaan ja tiedostetaan entistä paremmin.
Tutkielmani osoitti lasten voivan pääsääntöisesti hyvin uusperheissä, mutta heillä olevan silti ongelmia esimerkiksi tunteiden käsittelyssä ja jonkin verran ongelmia koulussa verrattuna muihin perhemuotoihin. Todellista kokonaiskuvaa on kuitenkin vaikea saada.
Haaste uusperhetutkimuksen kentällä ovat todenmukaiset tutkimustulokset. Tutkimuksiin valikoituvat perheet ovat yleensä hyvin samankaltaisia, hyvin toimivia perheitä, jolloin suurimmat ongelmat jäävät tutkimuksen ulkopuolelle.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31935]