Liikunnan lisääminen Oulun Linnanmaan ja Kontinkankaan korkeakoulukampusten opiskelumatkoilla
Niemi, Tero (2019-06-04)
Niemi, Tero
T. Niemi
04.06.2019
© 2019 Tero Niemi. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201906052453
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201906052453
Tiivistelmä
Liikunnalla on positiivisia vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Suurin osa suomalaisista ei liiku terveyden kannalta riittävästi. Yksinkertainen keino liikuntasuosituksiin yltämiseen on koulu-, työ- ja opiskelumatkojen kulkeminen lihasvoimin. Tässä tutkielmassa tutkittiin oululaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskelumatkojen pituuksia ja reittitiheyksiä virallisella väylästöllä, sekä perehdyttiin opiskelijoiden asumisen sijoittumiseen ja sijoittumisen syihin Oulun keskeisellä kaupunkialueella. Lisäksi pyrittiin selvittämään, miten Linnanmaan ja Kontinkankaan kampusten saavutettavuutta voitaisiin parantaa lihasvoimin kuljettavien opiskelumatkojen näkökulmasta.
Pääasiallisena aineistona käytettiin Oulun yliopistolta ja Oulun ammattikorkeakoululta saatuja pseudonymisoituja Excel-taulukoita, jotka sisälsivät tietoja oppilaitosten opiskelijoista. Taulukoita jatkojalostettiin Microsoft Excel -ohjelmalla (2016 ver. 1811). Karttatyöskentelyssä käytettiin ArcGIS -ohjelmaa (ver. 10.3), ja sen työkaluista käytössä oli geocode addresses, closest facility, line density, kernel density ja service area. Tieverkkoaineistona käytettiin Tiehallinnon ylläpitämään Digiroad-aineistoon perustuvaa, Esri Finlandin muokkaamaa ja korjaamaa Suomen tie- ja katuverkko 2017 -aineistoa.
Kulkutapavalinnan suurimmat vaikuttimet ovat matka-aika ja etäisyys. Suurin osa matkoista alkaa tai päätyy kotiin, joten asuinpaikan sijainti suhteessa omaan kampukseen on merkittävin tekijä opiskelumatkojen kulkutapavalinnassa. Opiskelijoiden tärkeimmät matkojen määränpäät ovat oma kampus ja kaupunkikeskusta. Opiskelijoiden asuminen keskittyy oman kampuksen läheisyyteen, keskustaan, ja niiden välille. Asumistiheys on suurimmillaan kampuksia lähimpänä olevilla asuinkerrostaloalueilla. Opiskelijoilla on auto käytössään huomattavasti valtaväestöä harvemmin, joten käytössä olevat kulkutapavaihtoehdot selittävät osaltaan asuinpaikkojen sijainteja.
Yhdyskuntasuunnittelu on avainasemassa opiskelumatkojen liikunnan lisäämisessä. Opiskelijoille sopivia kerrostaloalueita tulisi sijoittaa lihasvoimin liikkumisen kannalta sopiville etäisyyksille kampuksista. Ne eivät kuitenkaan saisi olla liian lähellä. Vaikka opiskelumatkat taitettaisiin useammin lihasvoimin, liikunnan määrä ei kasva merkittävästi, jos koti on kampuksen välittömässä läheisyydessä. Kevyen liikenteen olosuhteista tulisi huolehtia väylästön kunnon, opasteiden, viihtyvyyden, esteettömyyden ja liikenneturvallisuuden suhteen. Kouluvuosi painottuu talviaikaan, joten kevyen liikenteen väylästön talvikunnossapito on etenkin pyöräilyn kulkutapaosuuksien kasvattamisessa tärkeää.
Pääasiallisena aineistona käytettiin Oulun yliopistolta ja Oulun ammattikorkeakoululta saatuja pseudonymisoituja Excel-taulukoita, jotka sisälsivät tietoja oppilaitosten opiskelijoista. Taulukoita jatkojalostettiin Microsoft Excel -ohjelmalla (2016 ver. 1811). Karttatyöskentelyssä käytettiin ArcGIS -ohjelmaa (ver. 10.3), ja sen työkaluista käytössä oli geocode addresses, closest facility, line density, kernel density ja service area. Tieverkkoaineistona käytettiin Tiehallinnon ylläpitämään Digiroad-aineistoon perustuvaa, Esri Finlandin muokkaamaa ja korjaamaa Suomen tie- ja katuverkko 2017 -aineistoa.
Kulkutapavalinnan suurimmat vaikuttimet ovat matka-aika ja etäisyys. Suurin osa matkoista alkaa tai päätyy kotiin, joten asuinpaikan sijainti suhteessa omaan kampukseen on merkittävin tekijä opiskelumatkojen kulkutapavalinnassa. Opiskelijoiden tärkeimmät matkojen määränpäät ovat oma kampus ja kaupunkikeskusta. Opiskelijoiden asuminen keskittyy oman kampuksen läheisyyteen, keskustaan, ja niiden välille. Asumistiheys on suurimmillaan kampuksia lähimpänä olevilla asuinkerrostaloalueilla. Opiskelijoilla on auto käytössään huomattavasti valtaväestöä harvemmin, joten käytössä olevat kulkutapavaihtoehdot selittävät osaltaan asuinpaikkojen sijainteja.
Yhdyskuntasuunnittelu on avainasemassa opiskelumatkojen liikunnan lisäämisessä. Opiskelijoille sopivia kerrostaloalueita tulisi sijoittaa lihasvoimin liikkumisen kannalta sopiville etäisyyksille kampuksista. Ne eivät kuitenkaan saisi olla liian lähellä. Vaikka opiskelumatkat taitettaisiin useammin lihasvoimin, liikunnan määrä ei kasva merkittävästi, jos koti on kampuksen välittömässä läheisyydessä. Kevyen liikenteen olosuhteista tulisi huolehtia väylästön kunnon, opasteiden, viihtyvyyden, esteettömyyden ja liikenneturvallisuuden suhteen. Kouluvuosi painottuu talviaikaan, joten kevyen liikenteen väylästön talvikunnossapito on etenkin pyöräilyn kulkutapaosuuksien kasvattamisessa tärkeää.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]