Ristiriitaisten tehokkuus- ja laatutavoitteiden konfliktin ratkaisu ja ratkaisuun vaikuttavat tekijät työntekijöiden näkökulmasta hotellisiivouksessa
Kallioinen, Niina (2019-06-04)
Kallioinen, Niina
N. Kallioinen
04.06.2019
© 2019 Niina Kallioinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201906052438
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201906052438
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on ristiriitaisten tavoitteiden konflikti. Tutkimuksessa tutkittiin ristiriitaisten tehokkuus- ja laatutavoitteiden ratkaisua sekä siihen vaikuttavia tekijöitä työntekijöiden näkökulmasta. Kohdeorganisaationa tutkimukselle toimi Oulussa toimiva siivousalan yrityksen yksikkö, joka tarjoaa alihankintasopimuksella hotellisiivouspalveluja sekä muita siivousalan palveluja.
Aihe on merkittävä tieteellisesti, sillä aiheesta ei ole paljoa tutkimusta. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa vähän tutkittuun aiheeseen. Toisaalta aihe on merkittävä myös liiketaloudellisesti, sillä ymmärtämällä työntekijöiden kokemusta ristiriitaisista tavoitteista sekä priorisointiin vaikuttavista tekijöistä voidaan työntekijöitä johtaa paremmin johdon toivomaan suuntaan konfliktin ratkaisussa. Tutkimuksen motiivina onkin selvittää taustalla vaikuttavia yksilöllisiä ja organisatorisia tekijöitä ja sitä, miten ne voivat vaikuttaa konfliktin ratkaisuun. Erityisen kiinnostuneita ollaan tavoitteiden subjektiivisista tärkeyksistä sekä informationaalisista arvoista. Tutkimuksessa kartoitetaan vastausta kysymykseen, miten ristiriitaisten tavoitteiden konflikti on ratkaistu ja millaiset tekijät tähän vaikuttavat. Yksilöiden kokemus keskenään ristiriitaisista tavoitteista katsotaan liittyvän tähän, ja se toimii apututkimuskysymyksenä tutkimuksessa. Lisäksi ollaan kiinnostuneita työmäärän vaikutuksesta tavoitteiden priorisointiin. Tutkimuksen tapauksena toimii siis ristiriitaisten tavoitteiden konflikti ja sen ratkaisu hotellisiivousympäristössä.
Tutkimuksen kirjallisuusosuus alkaa katsauksella tavoitteiden asettamisteorioihin, tavoitteiden hierarkkiseen järjestelmään ja tavoitteiden aktivointimekanismeihin. Tämän jälkeen syvennytään aiempaan tutkimukseen ristiriitaisten tavoitteiden konfliktista ja konfliktin ratkaisusta. Lopuksi kirjallisuusosuudessa esitetään aiempien tutkimusten pohjalta luotu teoreettinen malli, jonka kautta ilmiötä lähdetään tutkimaan kohdeorganisaatiossa. Tämä teoreettisen viitekehyksen esittämä malli on sovellettu tavoitteiden tyyppeihin sekä kohdeorganisaatioon sopivaksi, ja se huomioi yksilöllisten erojen ja organisatoristen tekijöiden mahdollista vaikutusta priorisointiprosessissa.
Tutkimuksen empiirinen osio on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen tapauksena toimii tehokkuus ja laatutavoitteiden aiheuttama ristiriitaisten tavoitteiden konflikti sekä sen ratkaisu työntekijöiden näkökulmasta tutkittavassa kohdeorganisaatiossa. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta tutkittavan organisaation työntekijää. Tutkimusaineisto analysoitiin teorialähtöisesti teemoittelemalla. Analyysissä havaittiin, että niin laatu- kuin tehokkuustavoitteet liittyivät hierarkkisen tavoitemallin mukaan toisiin ylemmän tason tavoitteisiin. Aineistosta nousi vahvasti esille laadun hahmottaminen asiakkaan rooliin asettumalla, minkä katsottiin liittyvän ylemmän tason tavoitteisiin haastateltavien empaattisuudessa ja minäkuvassa. Tämän katsottiin olevan myös merkittävä tekijä tavoitteiden yhdistämisen taustalla, sillä riippumatta tavoitteiden henkilökohtaisista tärkeyksistä haasteltaville konflikti oli ratkaistu yhtenevällä tavalla yhdistämällä tavoitteet sisäkkäisiksi. Konfliktin ratkaisseet työntekijät tavoittelivat työssään ensisijaisesti laatua, mutta laadun puitteissa myös tehokkuutta.
Niin ikään tehokkuuden havaittiin liittyvän vapaa-aikaan tai jaksamiseen liittyviin tavoitteisiin. Toisaalta tehokkuuden havaittiin olevan työkavereiden arvostama asia, mikä on voinut vaikuttaa sosiaali-identiteettiteorian mukaisesti haastateltavien kokemukseen tavoitteista. Myös se voi vaikuttaa tavoitteiden yhdistämiseen. Yleisesti ottaen tavoitteiden yhdistämisen tulkittiin johtuvan halusta pitää kiinni kummastakin tavoitteesta, mitä tukee havainto siitä, että työmäärän ollessa suuri haastateltavat panostivat enemmän tehokkuuteen, kun taas työmäärän ollessa pieni laatu asetettiin etusijalle. Haastateltavat siis tasapainoilevat kummankin tavoitteen välillä panostaen työmäärästä riippuen vuorotellen kumpaankin.
Tutkimustulosten kautta voidaan ymmärtää työntekijöiden kokemusta ristiriitaisten tavoitteiden konfliktista ja sitä, miten eri ulottuvuuksia voidaan painottaa työssä. Vähentämällä työmäärää voidaan saavuttaa parempilaatuista työnjälkeä. Niin ikään tutkimustulosten kautta voidaan ymmärtää tavoitteiden subjektiivisen tärkeyden merkitystä konfliktin ratkaisussa. Toisen tavoitteen korkean subjektiivisen tärkeyden havaittiin vaikeuttavan konfliktin ratkaisua ja johtavan tyytymättömyyden tunteeseen, mikä voi pidemmällä tähtäimellä aiheuttaa työpaikan vaihtamisen. Tämän pohjalta organisaatioissa suositellaan painottamaan rekrytoinnissa sitä tavoitetta, jota nämä pitävät tärkeämpänä, jotta työntekijä-organisaatio sopivuus olisi parempaa.
Aihe on merkittävä tieteellisesti, sillä aiheesta ei ole paljoa tutkimusta. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa vähän tutkittuun aiheeseen. Toisaalta aihe on merkittävä myös liiketaloudellisesti, sillä ymmärtämällä työntekijöiden kokemusta ristiriitaisista tavoitteista sekä priorisointiin vaikuttavista tekijöistä voidaan työntekijöitä johtaa paremmin johdon toivomaan suuntaan konfliktin ratkaisussa. Tutkimuksen motiivina onkin selvittää taustalla vaikuttavia yksilöllisiä ja organisatorisia tekijöitä ja sitä, miten ne voivat vaikuttaa konfliktin ratkaisuun. Erityisen kiinnostuneita ollaan tavoitteiden subjektiivisista tärkeyksistä sekä informationaalisista arvoista. Tutkimuksessa kartoitetaan vastausta kysymykseen, miten ristiriitaisten tavoitteiden konflikti on ratkaistu ja millaiset tekijät tähän vaikuttavat. Yksilöiden kokemus keskenään ristiriitaisista tavoitteista katsotaan liittyvän tähän, ja se toimii apututkimuskysymyksenä tutkimuksessa. Lisäksi ollaan kiinnostuneita työmäärän vaikutuksesta tavoitteiden priorisointiin. Tutkimuksen tapauksena toimii siis ristiriitaisten tavoitteiden konflikti ja sen ratkaisu hotellisiivousympäristössä.
Tutkimuksen kirjallisuusosuus alkaa katsauksella tavoitteiden asettamisteorioihin, tavoitteiden hierarkkiseen järjestelmään ja tavoitteiden aktivointimekanismeihin. Tämän jälkeen syvennytään aiempaan tutkimukseen ristiriitaisten tavoitteiden konfliktista ja konfliktin ratkaisusta. Lopuksi kirjallisuusosuudessa esitetään aiempien tutkimusten pohjalta luotu teoreettinen malli, jonka kautta ilmiötä lähdetään tutkimaan kohdeorganisaatiossa. Tämä teoreettisen viitekehyksen esittämä malli on sovellettu tavoitteiden tyyppeihin sekä kohdeorganisaatioon sopivaksi, ja se huomioi yksilöllisten erojen ja organisatoristen tekijöiden mahdollista vaikutusta priorisointiprosessissa.
Tutkimuksen empiirinen osio on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen tapauksena toimii tehokkuus ja laatutavoitteiden aiheuttama ristiriitaisten tavoitteiden konflikti sekä sen ratkaisu työntekijöiden näkökulmasta tutkittavassa kohdeorganisaatiossa. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta tutkittavan organisaation työntekijää. Tutkimusaineisto analysoitiin teorialähtöisesti teemoittelemalla. Analyysissä havaittiin, että niin laatu- kuin tehokkuustavoitteet liittyivät hierarkkisen tavoitemallin mukaan toisiin ylemmän tason tavoitteisiin. Aineistosta nousi vahvasti esille laadun hahmottaminen asiakkaan rooliin asettumalla, minkä katsottiin liittyvän ylemmän tason tavoitteisiin haastateltavien empaattisuudessa ja minäkuvassa. Tämän katsottiin olevan myös merkittävä tekijä tavoitteiden yhdistämisen taustalla, sillä riippumatta tavoitteiden henkilökohtaisista tärkeyksistä haasteltaville konflikti oli ratkaistu yhtenevällä tavalla yhdistämällä tavoitteet sisäkkäisiksi. Konfliktin ratkaisseet työntekijät tavoittelivat työssään ensisijaisesti laatua, mutta laadun puitteissa myös tehokkuutta.
Niin ikään tehokkuuden havaittiin liittyvän vapaa-aikaan tai jaksamiseen liittyviin tavoitteisiin. Toisaalta tehokkuuden havaittiin olevan työkavereiden arvostama asia, mikä on voinut vaikuttaa sosiaali-identiteettiteorian mukaisesti haastateltavien kokemukseen tavoitteista. Myös se voi vaikuttaa tavoitteiden yhdistämiseen. Yleisesti ottaen tavoitteiden yhdistämisen tulkittiin johtuvan halusta pitää kiinni kummastakin tavoitteesta, mitä tukee havainto siitä, että työmäärän ollessa suuri haastateltavat panostivat enemmän tehokkuuteen, kun taas työmäärän ollessa pieni laatu asetettiin etusijalle. Haastateltavat siis tasapainoilevat kummankin tavoitteen välillä panostaen työmäärästä riippuen vuorotellen kumpaankin.
Tutkimustulosten kautta voidaan ymmärtää työntekijöiden kokemusta ristiriitaisten tavoitteiden konfliktista ja sitä, miten eri ulottuvuuksia voidaan painottaa työssä. Vähentämällä työmäärää voidaan saavuttaa parempilaatuista työnjälkeä. Niin ikään tutkimustulosten kautta voidaan ymmärtää tavoitteiden subjektiivisen tärkeyden merkitystä konfliktin ratkaisussa. Toisen tavoitteen korkean subjektiivisen tärkeyden havaittiin vaikeuttavan konfliktin ratkaisua ja johtavan tyytymättömyyden tunteeseen, mikä voi pidemmällä tähtäimellä aiheuttaa työpaikan vaihtamisen. Tämän pohjalta organisaatioissa suositellaan painottamaan rekrytoinnissa sitä tavoitetta, jota nämä pitävät tärkeämpänä, jotta työntekijä-organisaatio sopivuus olisi parempaa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]