Kultur und Webdesign : eine explorative Analyse von deutschen Unternehmenswebseiten in der Medizintechnik-Industrie
Hänninen, Jaakko (2019-05-15)
Hänninen, Jaakko
J. Hänninen
15.05.2019
© 2019 Jaakko Hänninen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905161808
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905161808
Tiivistelmä
Der zunehmend grenzüberschreitende Charakter der heutigen Geschäftswelt führt Unternehmen dazu, ihre Auslandsmärkte auszuweiten. Unternehmen, die mit Erfolg auf dem internationalen Markt agieren wollen, stehen vor mehreren großen Herausforderungen. Unter anderem werden Webseiten in verschiedenen Kulturen anders gestaltet: Benutzer von Webseiten haben bestimmte Erwartungen dazu, welche Informationen ihnen präsentiert werden sollen und in welcher Form. Für international agierende Unternehmen ist es von Nutzen, die Neigungen und Vorlieben des Ziellandes zu kennen, damit sie ihren Online-Auftritt entsprechend anpassen können.
In der vorliegenden Pro-Gradu-Arbeit wird der Online-Auftritt von deutschen Unternehmen in der Medizintechnik-Branche untersucht. Mithilfe einer inhaltsanalytischen Vorgehensweise wird die Häufigkeit von bestimmten Webseitenelementen ermittelt. Das verwendete Kategoriensystem besteht aus 118 Elementen in den Untergruppen Layout, Navigation, Interaktivität, Illustrationen, Ikonen, Symbole, Fotos, Multimedia, Inhalte und Themen. Neben der Häufigkeitsanalyse der Designelemente werden die kulturellen Beweggründe miteinbezogen: Welche Beziehung besteht zwischen der Häufigkeit bestimmter Elemente und den kulturellen Eigenschaften Deutschlands? Der kulturbezogene Teil der Analyse baut auf den Theorien über Kulturdimensionen von Geert Hofstede und Edward T. Hall auf. Die theoretische Grundlage umfasst die Dimensionen Individualismus/Kollektivismus, Machtdistanz, Unsicherheitsvermeidung und Maskulinität/Femininität von Hofstede und die Dimension High Context – Low Context von Hall. Mithilfe der früheren Forschung werden die Elemente des Kategoriensystems mit bestimmten Kulturdimensionen in Verbindung gebracht.
Die Analyse zeigt, dass es innerhalb der Medtech-Branche eine große Vielfalt von verschiedenen Unternehmen und demzufolge auch von verschiedenen Webseitendesigns gibt. Dennoch können einige Gemeinsamkeiten festgestellt werden, wie zum Beispiel, dass sich die Verwendung von Pop-ups hauptsächlich auf Cookie-Einstellungen beschränkte, dass Video und Audio nur selten verwendet wurden, und dass Grafiken und Animationen vorwiegend funktionalistischen statt ästhetischen Zwecken dienten. Der Vergleich mit den Kulturdimensionen brachte variierende Resultate hervor. Die stärkste Übereinstimmung zeigten die Dimensionen High Context – Low Context, Individualismus – Kollektivismus und Unsicherheitsvermeidung. Die Dimensionen Machtdistanz und Maskulinität – Femininität waren weniger eindeutig.
In Zukunft kann das Kategoriensystem weiterverwendet werden, um finnische Unternehmenswebseiten zu codieren und eine kontrastive Analyse mit den Resultaten der vorliegenden Arbeit durchzuführen. Es wurde auch festgestellt, dass die Kulturdimensionen entgegengesetzte Wirkungen auf die gleichen Webseitenelemente haben können. Diese gegenseitige Beeinflussung der Kulturdimensionen gibt Anlass für weitere Untersuchungen. Liike-elämä muuttuu nykyään yhä kansainvälisempään suuntaan, mikä ajaa yrityksiä laajentamaan ulkomaiden toimintaansa. Voidakseen toimia menestyksekkäästi kansainvälisillä markkinoilla yritykset joutuvat selviämään useista haasteista. Näihin haasteisiin lukeutuvat muun muassa kulttuurienväliset erot internetsivujen suunnittelussa: sivujen käyttäjillä on tiettyjä odotuksia sen suhteen, mitä informaatioita heille tarjotaan ja missä muodossa. Kansainvälisessä ympäristössä toimiville yrityksille on tärkeää tuntea kohdemaan taipumukset ja mieltymykset, jotta ne voivat muokata verkkomateriaalinsa sopiviksi.
Tämä pro gradu -tutkielma tutkii saksalaisten terveysteknologiayritysten verkkosivuja. Työ tutkii tiettyjen verkkosivuelementtien esiintymistä sivuilla sisällönanalyyttisen tutkimusmenetelmän avulla. Analyysissä käytettävä kategoriajärjestelmä koostuu 118:sta elementistä, jotka jakautuvat ryhmiin asettelu, navigointi, interaktiivisuus, kuvitus, ikonit, symbolit, valokuvat, multimedia, sisällöt ja teemat. Elementtien esiintymistiheyden lisäksi tutkitaan myös niiden käytön yhteyttä kulttuurillisiin tekijöihin. Kulttuurillisten tekijöiden analyysi pohjautuu Geert Hofsteden ja Edward T. Hallin teorioihin kulttuuriulottuvuuksista. Tässä työssä käytetään Hofsteden ulottuvuuksista neljää (individualismi/kollektivismi, valtaetäisyys, epävarmuuden välttäminen sekä maskuliinisuus/feminiinisyys) ja Hallin ulottuvuuksista yhtä (korkea konteksti – matala konteksti). Kategoriajärjestelmän elementit yhdistetään tiettyihin kulttuuriulottuvuuksiin aiempien tutkimusten avulla.
Analyysi osoittaa, että terveysteknologia-alalla toimii laaja kirjo erilaisia yrityksiä, minkä vuoksi myös internetsivuissa on paljon hajontaa. Yhtäläisyyksiäkin pystyttiin kuitenkin havaitsemaan, kuten että ponnahdusikkunoita käytettiin lähinnä evästeasetusten hyväksyttämiseen ja että video- ja audiosisältöjä käytettiin vain hyvin harvoin. Lisäksi grafiikoiden ja animaatioiden käyttö puhtaasti esteettisistä syistä oli melko harvinaista. Kulttuuriulottuvuuksien osalta tulokset olivat vaihtelevia. Vahvin vastaavuus aiempien tutkimusten kanssa havaittiin kontekstiulottuvuuden, individualismin/kollektivismin sekä epävarmuuden välttämisen kohdalla. Valtaetäisyyden ja maskuliinisuuden/feminiinisyyden osalta tulokset olivat vähemmän selkeitä.
Tulevaisuudessa tämän tutkielman kategoriajärjestelmää voi hyödyntää suomalaisyritysten verkkosivujen tutkimiseen, mikä yhdessä tämän työn tulosten kanssa mahdollistaisi kontrastiivisen analyysin suorittamisen. Analyysin yhteydessä kävi myös ilmi, että joillain kulttuuriulottuvuuksilla on vastakkaisia vaikutuksia tiettyjen elementtien käyttöön. Nämä kulttuuriulottuvuuksien keskinäiset vuorovaikutussuhteet antavat myös aihetta jatkotutkimuksille.
In der vorliegenden Pro-Gradu-Arbeit wird der Online-Auftritt von deutschen Unternehmen in der Medizintechnik-Branche untersucht. Mithilfe einer inhaltsanalytischen Vorgehensweise wird die Häufigkeit von bestimmten Webseitenelementen ermittelt. Das verwendete Kategoriensystem besteht aus 118 Elementen in den Untergruppen Layout, Navigation, Interaktivität, Illustrationen, Ikonen, Symbole, Fotos, Multimedia, Inhalte und Themen. Neben der Häufigkeitsanalyse der Designelemente werden die kulturellen Beweggründe miteinbezogen: Welche Beziehung besteht zwischen der Häufigkeit bestimmter Elemente und den kulturellen Eigenschaften Deutschlands? Der kulturbezogene Teil der Analyse baut auf den Theorien über Kulturdimensionen von Geert Hofstede und Edward T. Hall auf. Die theoretische Grundlage umfasst die Dimensionen Individualismus/Kollektivismus, Machtdistanz, Unsicherheitsvermeidung und Maskulinität/Femininität von Hofstede und die Dimension High Context – Low Context von Hall. Mithilfe der früheren Forschung werden die Elemente des Kategoriensystems mit bestimmten Kulturdimensionen in Verbindung gebracht.
Die Analyse zeigt, dass es innerhalb der Medtech-Branche eine große Vielfalt von verschiedenen Unternehmen und demzufolge auch von verschiedenen Webseitendesigns gibt. Dennoch können einige Gemeinsamkeiten festgestellt werden, wie zum Beispiel, dass sich die Verwendung von Pop-ups hauptsächlich auf Cookie-Einstellungen beschränkte, dass Video und Audio nur selten verwendet wurden, und dass Grafiken und Animationen vorwiegend funktionalistischen statt ästhetischen Zwecken dienten. Der Vergleich mit den Kulturdimensionen brachte variierende Resultate hervor. Die stärkste Übereinstimmung zeigten die Dimensionen High Context – Low Context, Individualismus – Kollektivismus und Unsicherheitsvermeidung. Die Dimensionen Machtdistanz und Maskulinität – Femininität waren weniger eindeutig.
In Zukunft kann das Kategoriensystem weiterverwendet werden, um finnische Unternehmenswebseiten zu codieren und eine kontrastive Analyse mit den Resultaten der vorliegenden Arbeit durchzuführen. Es wurde auch festgestellt, dass die Kulturdimensionen entgegengesetzte Wirkungen auf die gleichen Webseitenelemente haben können. Diese gegenseitige Beeinflussung der Kulturdimensionen gibt Anlass für weitere Untersuchungen.
Tämä pro gradu -tutkielma tutkii saksalaisten terveysteknologiayritysten verkkosivuja. Työ tutkii tiettyjen verkkosivuelementtien esiintymistä sivuilla sisällönanalyyttisen tutkimusmenetelmän avulla. Analyysissä käytettävä kategoriajärjestelmä koostuu 118:sta elementistä, jotka jakautuvat ryhmiin asettelu, navigointi, interaktiivisuus, kuvitus, ikonit, symbolit, valokuvat, multimedia, sisällöt ja teemat. Elementtien esiintymistiheyden lisäksi tutkitaan myös niiden käytön yhteyttä kulttuurillisiin tekijöihin. Kulttuurillisten tekijöiden analyysi pohjautuu Geert Hofsteden ja Edward T. Hallin teorioihin kulttuuriulottuvuuksista. Tässä työssä käytetään Hofsteden ulottuvuuksista neljää (individualismi/kollektivismi, valtaetäisyys, epävarmuuden välttäminen sekä maskuliinisuus/feminiinisyys) ja Hallin ulottuvuuksista yhtä (korkea konteksti – matala konteksti). Kategoriajärjestelmän elementit yhdistetään tiettyihin kulttuuriulottuvuuksiin aiempien tutkimusten avulla.
Analyysi osoittaa, että terveysteknologia-alalla toimii laaja kirjo erilaisia yrityksiä, minkä vuoksi myös internetsivuissa on paljon hajontaa. Yhtäläisyyksiäkin pystyttiin kuitenkin havaitsemaan, kuten että ponnahdusikkunoita käytettiin lähinnä evästeasetusten hyväksyttämiseen ja että video- ja audiosisältöjä käytettiin vain hyvin harvoin. Lisäksi grafiikoiden ja animaatioiden käyttö puhtaasti esteettisistä syistä oli melko harvinaista. Kulttuuriulottuvuuksien osalta tulokset olivat vaihtelevia. Vahvin vastaavuus aiempien tutkimusten kanssa havaittiin kontekstiulottuvuuden, individualismin/kollektivismin sekä epävarmuuden välttämisen kohdalla. Valtaetäisyyden ja maskuliinisuuden/feminiinisyyden osalta tulokset olivat vähemmän selkeitä.
Tulevaisuudessa tämän tutkielman kategoriajärjestelmää voi hyödyntää suomalaisyritysten verkkosivujen tutkimiseen, mikä yhdessä tämän työn tulosten kanssa mahdollistaisi kontrastiivisen analyysin suorittamisen. Analyysin yhteydessä kävi myös ilmi, että joillain kulttuuriulottuvuuksilla on vastakkaisia vaikutuksia tiettyjen elementtien käyttöön. Nämä kulttuuriulottuvuuksien keskinäiset vuorovaikutussuhteet antavat myös aihetta jatkotutkimuksille.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]