Syrjäseutujen matkailun kehittäminen : matkailupalveluyrittäjien näkemyksiä Rokua Geoparkin matkailun tilasta
Saastamoinen, Mari (2019-05-09)
Saastamoinen, Mari
M. Saastamoinen
09.05.2019
© 2019 Mari Saastamoinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905111734
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905111734
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan matkailun kehittämistä ja roolia syrjäseutujen aluekehityksessä sekä matkailun menestystä määrittäviä tekijöitä. Tarkoitus on myös tutkia matkakohteen ja kohdealueorganisaation ominaisuuksien vaikutusta matkailun kehitykseen ja sen avulla tapahtuvaan aluekehitykseen. Esimerkkitapauksena toimii Rokua Geoparkin kohdealueorganisaatio ja matkailualue, joka sijaitsee Vaalan, Utajärven ja Muhoksen kuntien alueella Pohjois-Pohjanmaalla. Työssä selvitetään tutkimusalueen matkailupalveluyrittäjien näkemyksiä Rokua Geoparkin matkailun kehityksestä nyt ja tulevaisuudessa sekä geopark-toiminnan näkymisestä heidän yritystoiminnassaan.
Työ jakautuu teoria- ja empiriaosioihin. Teoriaosiossa tarkastellaan matkailun kehittämistä ja matkailun vaikutuksia syrjäseutujen aluekehitykseen. Matkailualan näkökulmasta syrjäseuduilla voi olla ominaisuuksia, jotka lisäävät niiden potentiaalia toimia matkailualueina. Aluekehityksen kannalta matkailu voi olla lääke syrjäseutujen rakennemuutoksesta aiheutuviin ongelmiin. Lisäksi teoriaosiossa käydään läpi matkailun menestykseen vaikuttavia tekijöitä ja tarkastellaan matkakohteen ja kohdealueorganisaation ominaisuuksien roolia menestyksessä. Näitä tietoja voidaan hyödyntää strategisessa matkailusuunnittelussa lisäämään matkakohteen kilpailukykyä.
Empiirinen aineisto on laadullinen ja siihen sisältyy 15 Rokua Geoparkin alueella toimivan matkailupalveluyrittäjän haastattelua. Fenomenografista tutkimusotetta hyödyntäen haastatteluja kuvailtiin ja luokiteltiin sekä analysoitiin muun muassa teemoittelun ja SWOT-analyysin avulla. Empiirisen aineiston avulla halutaan tarkastella aluetta yhdistävän geopark-teeman ja kohdealueorganisaation roolia Rokua Geoparkin matkailukehityksessä.
Tutkimuksen tulosten perusteella haastatellut yrittäjät tiedostavat Rokua Geoparkin potentiaalin matkailun kasvun välineenä. Geopark-toiminta ei kuitenkaan vielä merkittävästi näkynyt yritysten toiminnassa lukuun ottamatta verkostoitumisen ja kansainvälisen näkyvyyden lisääntymistä. Rokua Geoparkin matkailun kehitykseen negatiivisesti vaikuttaviksi tekijöiksi koettiin alueen kuntien passiivisuus matkailun kehittämisessä, matkailutoimijoiden välisen yhteistyön puute, matkailupalveluiden vähyys tai taso, sekä Rokua Geoparkin heikko tunnettuus. Positiivisia asioita matkailun kehityksen kannalta olivat koko aluetta yhdistävä imago, verkostoitumisalusta ja kansainvälistyminen. Matkailutoimijoiden välisen yhteistyön systemaattinen kehittäminen ja investointien saaminen alueelle voisi sysätä matkailun kehitystä laajemmin liikkeelle, minkä ansiosta alueen tunnettuus ja imago voisivat parantua. Matkailun vaikutuksia Rokua Geoparkin alueella tulisi pystyä mittaamaan nykyistä paremmin, jotta matkailusuunnittelu olisi tehokkaampaa ja kilpailukykyä saataisiin kasvatettua.
Työ jakautuu teoria- ja empiriaosioihin. Teoriaosiossa tarkastellaan matkailun kehittämistä ja matkailun vaikutuksia syrjäseutujen aluekehitykseen. Matkailualan näkökulmasta syrjäseuduilla voi olla ominaisuuksia, jotka lisäävät niiden potentiaalia toimia matkailualueina. Aluekehityksen kannalta matkailu voi olla lääke syrjäseutujen rakennemuutoksesta aiheutuviin ongelmiin. Lisäksi teoriaosiossa käydään läpi matkailun menestykseen vaikuttavia tekijöitä ja tarkastellaan matkakohteen ja kohdealueorganisaation ominaisuuksien roolia menestyksessä. Näitä tietoja voidaan hyödyntää strategisessa matkailusuunnittelussa lisäämään matkakohteen kilpailukykyä.
Empiirinen aineisto on laadullinen ja siihen sisältyy 15 Rokua Geoparkin alueella toimivan matkailupalveluyrittäjän haastattelua. Fenomenografista tutkimusotetta hyödyntäen haastatteluja kuvailtiin ja luokiteltiin sekä analysoitiin muun muassa teemoittelun ja SWOT-analyysin avulla. Empiirisen aineiston avulla halutaan tarkastella aluetta yhdistävän geopark-teeman ja kohdealueorganisaation roolia Rokua Geoparkin matkailukehityksessä.
Tutkimuksen tulosten perusteella haastatellut yrittäjät tiedostavat Rokua Geoparkin potentiaalin matkailun kasvun välineenä. Geopark-toiminta ei kuitenkaan vielä merkittävästi näkynyt yritysten toiminnassa lukuun ottamatta verkostoitumisen ja kansainvälisen näkyvyyden lisääntymistä. Rokua Geoparkin matkailun kehitykseen negatiivisesti vaikuttaviksi tekijöiksi koettiin alueen kuntien passiivisuus matkailun kehittämisessä, matkailutoimijoiden välisen yhteistyön puute, matkailupalveluiden vähyys tai taso, sekä Rokua Geoparkin heikko tunnettuus. Positiivisia asioita matkailun kehityksen kannalta olivat koko aluetta yhdistävä imago, verkostoitumisalusta ja kansainvälistyminen. Matkailutoimijoiden välisen yhteistyön systemaattinen kehittäminen ja investointien saaminen alueelle voisi sysätä matkailun kehitystä laajemmin liikkeelle, minkä ansiosta alueen tunnettuus ja imago voisivat parantua. Matkailun vaikutuksia Rokua Geoparkin alueella tulisi pystyä mittaamaan nykyistä paremmin, jotta matkailusuunnittelu olisi tehokkaampaa ja kilpailukykyä saataisiin kasvatettua.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]