Matematiikkakuvan osa-alueet ja myönteisen matematiikkakuvan tukeminen matematiikan opetuksessa
Kivistö, Pinja-Sofia (2019-04-30)
Kivistö, Pinja-Sofia
P.-S. Kivistö
30.04.2019
© 2019 Pinja-Sofia Kivistö. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905031594
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905031594
Tiivistelmä
Matematiikkakuvan osa-alueet ovat matematiikan oppimiseen liittyvät tunteet, uskomukset sekä motivaatio matematiikan oppimista kohtaan. Matematiikkakuvan osa-alueet vaikuttavat toisiinsa, ja oppilaan matematiikkakuva vaikuttaa matematiikan oppimiseen sekä suoritukseen matematiikassa. Uskomuksiin sisältyy minäpystyvyysusko omasta osaamisestaan sekä minäkuva matematiikan oppijana. Matematiikka-ahdistus ja Pekrunin määrittelemät saavutustunteet vaikuttavat matematiikan oppimisessa.
Opiskelijan suoriutuessa hyvin hänen minäpystyvyysuskonsa omasta osaamisestaan paranee, ja minäpystyvyysusko omasta osaamisesta vaikuttaa myöhempään suoritukseen. Heikko suoriutuminen matematiikassa aiheuttaa matematiikka-ahdistusta. Matematiikka-ahdistuksen on todettu vaikuttavan myöhempään suoritukseen matematiikassa negatiivisesti, mutta on myös todettu, ettei matematiikka-ahdistus vaikuta myöhempään suoritukseen matematiikassa. Matematiikka-ahdistus häiritsee työmuistin toimintaa keskittämällä huomion ennemmin huoliin kuin matematiikan tehtävän tekemiseen.
Oppilaan matematiikkakuvaa tuetaan tukemalla oppilaan matematiikan oppimista kokonaisvaltaisesti. Oppilaan saamat onnistumisen kokemukset, myönteinen oppimisilmapiiri ja kannustus oppimiseen tukevat oppilaan matematiikkakuvaa. Varhainen matematiikka-ahdistuksen tunnistaminen, oppilaiden motivationaalisten taipumusten tunnistaminen sekä minäpystyvyyden tunnistaminen ovat tärkeitä toimia. Oppilaiden tekemiin virheisiin tulee suhtautua myönteisesti luonnollisena osana oppimista. Virheelliset vastaukset tulisi käyttää osana oppimista.
Opiskelijan suoriutuessa hyvin hänen minäpystyvyysuskonsa omasta osaamisestaan paranee, ja minäpystyvyysusko omasta osaamisesta vaikuttaa myöhempään suoritukseen. Heikko suoriutuminen matematiikassa aiheuttaa matematiikka-ahdistusta. Matematiikka-ahdistuksen on todettu vaikuttavan myöhempään suoritukseen matematiikassa negatiivisesti, mutta on myös todettu, ettei matematiikka-ahdistus vaikuta myöhempään suoritukseen matematiikassa. Matematiikka-ahdistus häiritsee työmuistin toimintaa keskittämällä huomion ennemmin huoliin kuin matematiikan tehtävän tekemiseen.
Oppilaan matematiikkakuvaa tuetaan tukemalla oppilaan matematiikan oppimista kokonaisvaltaisesti. Oppilaan saamat onnistumisen kokemukset, myönteinen oppimisilmapiiri ja kannustus oppimiseen tukevat oppilaan matematiikkakuvaa. Varhainen matematiikka-ahdistuksen tunnistaminen, oppilaiden motivationaalisten taipumusten tunnistaminen sekä minäpystyvyyden tunnistaminen ovat tärkeitä toimia. Oppilaiden tekemiin virheisiin tulee suhtautua myönteisesti luonnollisena osana oppimista. Virheelliset vastaukset tulisi käyttää osana oppimista.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31935]