Lasten paikka Pietarsaaressa : kaksikielisen kotikaupungin kokeminen kielikylpykoululaisten näkökulmasta
Huurtela, Tua-Juulia (2019-04-09)
Huurtela, Tua-Juulia
T.-J. Huurtela
09.04.2019
© 2019 Tua-Juulia Huurtela. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201904121479
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201904121479
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkin Pietarsaaren Kielikylpykoulun oppilaiden kokemuksia kaksikielisestä kotikaupungistaan ja kaupungin toisesta kieliryhmästä. Selvitän, kuinka vahvasti toinen kotimainen kieli — on se sitten suomi tai ruotsi — on osa lasten jokapäiväistä elämää. Pyrin selvittämään, kokevatko lapset Pietarsaaren suomenkieliseksi, ruotsinkieliseksi vai kaksikieliseksi kaupungiksi, ja kumpaa kieltä he kuulevat enemmän vapaa-ajallaan. Pohdin oppilaiden ajatuksia kotikaupungistaan myös heidän suosikkipaikkojensa kautta.
Teoreettisena lähtökohtana avaan joitain maantieteen avainkäsitteitä, kuten paikkaa, identiteettiä ja kulttuuria, ja niiden lisäksi kielikylpypedagogiikkaa, kaksikielisyyttä ja suomenruotsalaisuutta. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytän kyselyä, johon vastasi Pietarsaaren Kielikylpykoulun molempien kieliryhmien 3.-5. luokkien oppilaat. Kyselyssä tiedusteltiin lasten kielitottumuksia, asenteita toista kieliryhmää kohtaan, paikan tuntua sekä lempipaikkoja Pietarsaaressa. Lisäksi tuon omakohtaista näkökulmaa tuloksiin Pietarsaaren keskustasta keräämieni havaintojen avulla, joilla pyrin saamaan vahvistusta lasten huomioille kotikaupunkinsa kielellisestä jakaumasta. Osaltaan tuloksiin vaikuttaa myös aiemmat kokemukseni entisenä pietarsaarelaisena ja oma suhteeni kaupunkiin.
Kyselyn vastauksista käy ilmi, että Pietarsaaren Kielikylpykoulu saavuttaa kielikylpypedagogiikan tärkeimmän tavoitteen: lasten toiminnallisen kaksikielisyyden. Toinen kotimainen kieli on vahvasti osana kielikylpykoululaisten arkea ja vapaa-aikaa, ja kielen käyttöön on valmiudet, vaikka toisinaan kielitaidon käyttö jääkin kuuntelun ja ymmärtämisen asteelle. Suhtautuminen toiseen kieliryhmään on myönteistä. Monet oppilaat mieltävät Pietarsaaren enemmän ruotsin- kuin suomenkieliseksi kaupungiksi, mikä selittyy osittain Pietarsaaren väestön kielellisellä jakaumalla. Muutamien oppilaiden mielestä — ja omien havaintojeni perusteella Pietarsaarta tulisi kutsua pikemminkin kaksikieliseksi kaupungiksi, sillä paitsi että Pietarsaari määritelmän mukaan on kaksikielinen, se myös tuntuu siltä.
Lempipaikoikseen lapset mainitsevat äidinkielestään riippumatta kodin, ystävät ja harrastukset. Vastausten perusteella koti on kielikylpykoululaisille ”kullan kallis”, mutta myös muita tärkeitä paikkoja tuntuu Pietarsaaresta löytyvän. Vastausten perusteella näyttää siltä, että Kielikylpykoulun lapset ovat löytäneet paikkansa Pietarsaaressa.
Teoreettisena lähtökohtana avaan joitain maantieteen avainkäsitteitä, kuten paikkaa, identiteettiä ja kulttuuria, ja niiden lisäksi kielikylpypedagogiikkaa, kaksikielisyyttä ja suomenruotsalaisuutta. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytän kyselyä, johon vastasi Pietarsaaren Kielikylpykoulun molempien kieliryhmien 3.-5. luokkien oppilaat. Kyselyssä tiedusteltiin lasten kielitottumuksia, asenteita toista kieliryhmää kohtaan, paikan tuntua sekä lempipaikkoja Pietarsaaressa. Lisäksi tuon omakohtaista näkökulmaa tuloksiin Pietarsaaren keskustasta keräämieni havaintojen avulla, joilla pyrin saamaan vahvistusta lasten huomioille kotikaupunkinsa kielellisestä jakaumasta. Osaltaan tuloksiin vaikuttaa myös aiemmat kokemukseni entisenä pietarsaarelaisena ja oma suhteeni kaupunkiin.
Kyselyn vastauksista käy ilmi, että Pietarsaaren Kielikylpykoulu saavuttaa kielikylpypedagogiikan tärkeimmän tavoitteen: lasten toiminnallisen kaksikielisyyden. Toinen kotimainen kieli on vahvasti osana kielikylpykoululaisten arkea ja vapaa-aikaa, ja kielen käyttöön on valmiudet, vaikka toisinaan kielitaidon käyttö jääkin kuuntelun ja ymmärtämisen asteelle. Suhtautuminen toiseen kieliryhmään on myönteistä. Monet oppilaat mieltävät Pietarsaaren enemmän ruotsin- kuin suomenkieliseksi kaupungiksi, mikä selittyy osittain Pietarsaaren väestön kielellisellä jakaumalla. Muutamien oppilaiden mielestä — ja omien havaintojeni perusteella Pietarsaarta tulisi kutsua pikemminkin kaksikieliseksi kaupungiksi, sillä paitsi että Pietarsaari määritelmän mukaan on kaksikielinen, se myös tuntuu siltä.
Lempipaikoikseen lapset mainitsevat äidinkielestään riippumatta kodin, ystävät ja harrastukset. Vastausten perusteella koti on kielikylpykoululaisille ”kullan kallis”, mutta myös muita tärkeitä paikkoja tuntuu Pietarsaaresta löytyvän. Vastausten perusteella näyttää siltä, että Kielikylpykoulun lapset ovat löytäneet paikkansa Pietarsaaressa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]