Verbien lampsia, löntystää, saapastella, talsia ja tallustaa kognitiivista semantiikkaa
Anttila, Fanni (2019-02-06)
Anttila, Fanni
F. Anttila
06.02.2019
© 2019 Fanni Anttila. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201902081172
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201902081172
Tiivistelmä
Olen tarkastellut pro gradu -tutkielmassani verbien lampsia, löntystää, saapastella, talsia ja tallustaa kognitiivista semantiikkaa. Aineistoni olen kerännyt Korp-korpuksesta, jossa olen rajannut aineistoni pelkästään Suomi24-keskustelupalstalta kerättyyn aineistoon. Tutkimani aineisto koostuu yhteensä 500 tapauksesta, ja jokaista verbiä esiintyy 100 kappaletta.
Tutkielmani tarkoituksena on ollut selvittää, millaisia merkityseroja näillä verbeillä on. Ne ovat kaikki kävelyä ilmaisevia verbejä, mutta tutkimuksessani ilmenee niiden ilmaisevan erilaista tapaa kävellä. Olen lähestynyt aihetta tarkastelemalla sitä, millaisia kielenaineksia verbin ympärillä on aineistoni esimerkkitapauksissa. Tarkoituksenani on ollut myös saada verbien merkityksistä sellaista lisätietoa, jota sanakirjoista ei löydy. Tutkimukseni teoreettisena taustana toimii kognitiivinen semantiikka. Kognitiivisessa kielitieteessä merkitys on keskeisessä asemassa ja ajatellaan, että muodon muuttuessa myös merkitys muuttuu. Tämän teoriataustani pohjalta ajattelen, että synonymiaa eli samanmerkityksisyyttä ei ole olemassa. Merkitys siis muuttuu, jos esimerkiksi samassa lauseessa verbin löntystää tilalle vaihdetaan verbi saapastella.
Menetelmänä olen käyttänyt liikemallia sekä huomion ikkunointia. Liikemalli koostuu erilaisista osista, joita ovat muuttuja, liike, väylä ja kiintopiste. Olen tarkastellut jokaisesta aineistoni esimerkistä sitä, millä tavalla liikemallin osat ovat toteutuneet tutkimieni verbien sisältävissä lauseissa. Toisessa käyttämässäni menetelmässä, huomion ikkunoinnissa, olen tarkastellut sitä, mitkä polun tapahtumakehyksen osat on nostettu huomion ikkunaan ja mitkä ovat jääneet kielentämättä. Polun tapahtumakehys koostuu polun alku-, keski- ja loppuosasta. Tutkimukseni osoittaa, että tarkastelemiini verbeihin liittyy useimmiten inhimillistarkoitteinen muuttuja. Muuttujien välillä ei ole selviä yhtäläisyyksiä.
Lampsia-verbin sisältävissä lauseissa on 13 tapausta, joissa muuttuja on ilmaistu jollain sellaisella tavalla, josta ilmenee kirjoittajan negatiivinen asenne muuttujaa kohtaan. Löntystää-verbin lauseissa on 12 tapausta, joissa mainitaan muuttujan lihavuus. Liikkeen tavoissa on eroavaisuuksia verbien välillä. Aineistoni perusteella lampsia voi ilmaista nopeaa tai hidasta liikettä. Usein lampsia ilmaisee myös jollain tavalla päättäväistä liikettä, joka katsoakseni viittaa nopeaan liikkeen tapaan. Löntystää taas viittaa usein hitaaseen, laiskaan ja raskaaseen askellukseen. Saapastella-verbissä liikkeen nopeus tai hitaus ei ilmene aineistossani, mutta sen sijaan muuttujan tärkeilevä tai välinpitämätön asenne korostuu. Talsia ja tallustaa ovat tutkimistani verbeistä analyysini perusteella merkitykseltään lähimpänä toisiaan. Ne ovatkin toistensa korrelaatteja. Aineistoni lauseet, jotka sisältävät talsia- tai tallustaa-verbin, kuvaavat harvoin liikkeen tapaa. Näissä tapauksissa on enemmän nähtävillä muuttujan mielentilasta tai olemuksesta lisätietoja antavia tavan adverbiaaleja.
Tutkimani verbit ilmaisevat pääasiassa konkreettista liikettä. Olen käyttänyt työssäni menetelmänä myös huomion ikkunointia. Huomion ikkunoinnissa suurin edustus on sellaisilla tapauksilla, joissa mitään polun osaa ei ole nostettu huomion ikkunaan. Aineistoni tapauksissa kiintopisteet ovat yleensä olosijaisia paikanilmauksia, eivätkä kiintopisteet juuri poikkea verbien välillä toisistaan. Tutkimukseni antaa lisätietoa verbien merkityksistä.
Tutkielmani tarkoituksena on ollut selvittää, millaisia merkityseroja näillä verbeillä on. Ne ovat kaikki kävelyä ilmaisevia verbejä, mutta tutkimuksessani ilmenee niiden ilmaisevan erilaista tapaa kävellä. Olen lähestynyt aihetta tarkastelemalla sitä, millaisia kielenaineksia verbin ympärillä on aineistoni esimerkkitapauksissa. Tarkoituksenani on ollut myös saada verbien merkityksistä sellaista lisätietoa, jota sanakirjoista ei löydy. Tutkimukseni teoreettisena taustana toimii kognitiivinen semantiikka. Kognitiivisessa kielitieteessä merkitys on keskeisessä asemassa ja ajatellaan, että muodon muuttuessa myös merkitys muuttuu. Tämän teoriataustani pohjalta ajattelen, että synonymiaa eli samanmerkityksisyyttä ei ole olemassa. Merkitys siis muuttuu, jos esimerkiksi samassa lauseessa verbin löntystää tilalle vaihdetaan verbi saapastella.
Menetelmänä olen käyttänyt liikemallia sekä huomion ikkunointia. Liikemalli koostuu erilaisista osista, joita ovat muuttuja, liike, väylä ja kiintopiste. Olen tarkastellut jokaisesta aineistoni esimerkistä sitä, millä tavalla liikemallin osat ovat toteutuneet tutkimieni verbien sisältävissä lauseissa. Toisessa käyttämässäni menetelmässä, huomion ikkunoinnissa, olen tarkastellut sitä, mitkä polun tapahtumakehyksen osat on nostettu huomion ikkunaan ja mitkä ovat jääneet kielentämättä. Polun tapahtumakehys koostuu polun alku-, keski- ja loppuosasta. Tutkimukseni osoittaa, että tarkastelemiini verbeihin liittyy useimmiten inhimillistarkoitteinen muuttuja. Muuttujien välillä ei ole selviä yhtäläisyyksiä.
Lampsia-verbin sisältävissä lauseissa on 13 tapausta, joissa muuttuja on ilmaistu jollain sellaisella tavalla, josta ilmenee kirjoittajan negatiivinen asenne muuttujaa kohtaan. Löntystää-verbin lauseissa on 12 tapausta, joissa mainitaan muuttujan lihavuus. Liikkeen tavoissa on eroavaisuuksia verbien välillä. Aineistoni perusteella lampsia voi ilmaista nopeaa tai hidasta liikettä. Usein lampsia ilmaisee myös jollain tavalla päättäväistä liikettä, joka katsoakseni viittaa nopeaan liikkeen tapaan. Löntystää taas viittaa usein hitaaseen, laiskaan ja raskaaseen askellukseen. Saapastella-verbissä liikkeen nopeus tai hitaus ei ilmene aineistossani, mutta sen sijaan muuttujan tärkeilevä tai välinpitämätön asenne korostuu. Talsia ja tallustaa ovat tutkimistani verbeistä analyysini perusteella merkitykseltään lähimpänä toisiaan. Ne ovatkin toistensa korrelaatteja. Aineistoni lauseet, jotka sisältävät talsia- tai tallustaa-verbin, kuvaavat harvoin liikkeen tapaa. Näissä tapauksissa on enemmän nähtävillä muuttujan mielentilasta tai olemuksesta lisätietoja antavia tavan adverbiaaleja.
Tutkimani verbit ilmaisevat pääasiassa konkreettista liikettä. Olen käyttänyt työssäni menetelmänä myös huomion ikkunointia. Huomion ikkunoinnissa suurin edustus on sellaisilla tapauksilla, joissa mitään polun osaa ei ole nostettu huomion ikkunaan. Aineistoni tapauksissa kiintopisteet ovat yleensä olosijaisia paikanilmauksia, eivätkä kiintopisteet juuri poikkea verbien välillä toisistaan. Tutkimukseni antaa lisätietoa verbien merkityksistä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]