Tietoisuustaidot koulussa : hyvinvointiohjelmien näkökulma
Väisänen, Vappu (2018-11-28)
Väisänen, Vappu
V. Väisänen
28.11.2018
© 2018 Vappu Väisänen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201811303198
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201811303198
Tiivistelmä
Tietoisuustaitojen opettamisesta koulussa on tullut maailmanlaajuinen ilmiö. Aihetta on tutkittu erityisesti lähivuosien aikana ja uutta tutkimusta tehdään jatkuvasti. Tietoisuustaitojen opettaminen koulussa tapahtuu usein tietoisuustaitopohjaisten hyvinvointiohjelmien muodossa. Tästä johtuen myös työni näkökulma painottuu kyseisistä hyvinvointiohjelmista tehtyihin tutkimuksiin. Ohjelmien tavoitteet ovat laajat yltäen oppilaiden hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisestä oppimistuloksien parantamiseen. Yleisiä tavoitteita ovat läsnäolo ja myötätunnon kehittäminen itseä kohtaan. Toimintamuodot vaihtelevat, mutta suurin osa ohjelmista on saanut vaikutteita Kabat-Zinnin kehittämästä MBSR-ohjelmasta.
Tietoisuustaidot pohjautuvat buddhalaiseen meditaatioperinteeseen. Suomenkielinen käännös tietoisuustaidot on eräs englanninkielisen käsitteen mindfulness käännöksistä. Muita käännöksiä ovat esimerkiksi tietoinen läsnäolo, hyväksyvä läsnäolo ja tietoinen oleminen. Koulukontekstissa tietoisuustaitojen opettamista käsittelevässä kirjallisuudessa käsite tietoisuustaidot on nostettu muiden käsitteiden yläkäsitteeksi.
Suomessa aiheesta on edelleen käynnissä tietoisuustaitoja kouluun tuova pioneerihanke Terve Oppiva Mieli. Hankkeen tavoitteena on tuoda tietoisuustaidot kaikkien opettajien ja oppilaiden ulottuville ja tuottaa tieteellisesti tutkitut tietoisuustaitopohjaiset ohjelmat opetuskäyttöön. Hankkeen tulokset ovat edelleen analysoitavana, mutta jo saadut alustavat tulokset ovat osoittautuneet lupaaviksi.
Tietoisuustaitojen opettamisella on havaittu olevan runsaasti positiivisia vaikutuksia. Oppilaiden keskittymiskyky on parantunut tietoisuustaitojen harjoittamisen myötä. Tunteidenhallinnan parantumisesta ovat raportoineet sekä oppilaat että heidän vanhempansa ja opettajansa. Oppilaiden aggressiivinen käytös on vähentynyt selvästi jopa levottomissa ympäristöissä. Muutokset ovat vaikuttaneet koulujen yhteishenkeen ja ilmapiiriin niitä parantavalla tavalla. Oppilaiden kyky tunnistaa omia tunteitaan ja puhua niistä on parantunut ja vaikutukset ovat ilmenneet jopa itsetuhoisten ajatusten vähenemisenä. Tietoisuustaitojen opettamisella on lisäksi potentiaalinen mahdollisuus vaikuttaa oppilaiden ennakkoluuloihin niitä vähentävällä tavalla. Tämä voi vähentää koulukiusaamista sekä ennakkoluuloihin perustuvaa suhtautumista.
Kandidaatin tutkielmani ei anna valmiita ohjeistuksia, miten tietoisuustaitoja tulisi opettaa. Sen sijaan se kokoaa yhteen asiasta ympäri maailman tehtyä tutkimusta, joka tuo esille tietoisuustaitojen opettamisen potentiaalin ja merkityksen kouluyhteisön toiminnan ja oppilaiden hyvinvoinnin kannalta.
Tietoisuustaidot pohjautuvat buddhalaiseen meditaatioperinteeseen. Suomenkielinen käännös tietoisuustaidot on eräs englanninkielisen käsitteen mindfulness käännöksistä. Muita käännöksiä ovat esimerkiksi tietoinen läsnäolo, hyväksyvä läsnäolo ja tietoinen oleminen. Koulukontekstissa tietoisuustaitojen opettamista käsittelevässä kirjallisuudessa käsite tietoisuustaidot on nostettu muiden käsitteiden yläkäsitteeksi.
Suomessa aiheesta on edelleen käynnissä tietoisuustaitoja kouluun tuova pioneerihanke Terve Oppiva Mieli. Hankkeen tavoitteena on tuoda tietoisuustaidot kaikkien opettajien ja oppilaiden ulottuville ja tuottaa tieteellisesti tutkitut tietoisuustaitopohjaiset ohjelmat opetuskäyttöön. Hankkeen tulokset ovat edelleen analysoitavana, mutta jo saadut alustavat tulokset ovat osoittautuneet lupaaviksi.
Tietoisuustaitojen opettamisella on havaittu olevan runsaasti positiivisia vaikutuksia. Oppilaiden keskittymiskyky on parantunut tietoisuustaitojen harjoittamisen myötä. Tunteidenhallinnan parantumisesta ovat raportoineet sekä oppilaat että heidän vanhempansa ja opettajansa. Oppilaiden aggressiivinen käytös on vähentynyt selvästi jopa levottomissa ympäristöissä. Muutokset ovat vaikuttaneet koulujen yhteishenkeen ja ilmapiiriin niitä parantavalla tavalla. Oppilaiden kyky tunnistaa omia tunteitaan ja puhua niistä on parantunut ja vaikutukset ovat ilmenneet jopa itsetuhoisten ajatusten vähenemisenä. Tietoisuustaitojen opettamisella on lisäksi potentiaalinen mahdollisuus vaikuttaa oppilaiden ennakkoluuloihin niitä vähentävällä tavalla. Tämä voi vähentää koulukiusaamista sekä ennakkoluuloihin perustuvaa suhtautumista.
Kandidaatin tutkielmani ei anna valmiita ohjeistuksia, miten tietoisuustaitoja tulisi opettaa. Sen sijaan se kokoaa yhteen asiasta ympäri maailman tehtyä tutkimusta, joka tuo esille tietoisuustaitojen opettamisen potentiaalin ja merkityksen kouluyhteisön toiminnan ja oppilaiden hyvinvoinnin kannalta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]