Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen koululiikunnan seka- ja erillisryhmissä
Jylhä, Iida (2018-11-26)
Jylhä, Iida
I. Jylhä
26.11.2018
© 2018 Iida Jylhä. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201811273112
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201811273112
Tiivistelmä
Tutkielmassa oli tarkoitus selvittää, miten tyttöjen ja poikien liikunnanopetus on määritelty peruskoulun opetussuunnitelmissa, sekä miten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat olleet näkyvillä opetussuunnitelmissa. Näiden ohella tutkielmassa tarkastellaan, voisivatko sekaryhmät liikunnassa lisätä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sukupuolten välillä liikunnanopetuksessa. Tutkielma on kvalitatiivinen kirjallisuuskatsaus ja sen aihe on ajankohtainen, kun uuden perusopetuksen opetussuunnitelman (2016) myötä liikunnan opetuksen tavoitteet ovat vapautuneet entisestään.
Opetussuunitelmat ovat muuttuneet viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana merkittävästi liikunnan osalta. 1985 opetussuunnitelmassa liikunnanopetus oli vielä tarkasti määriteltyä sisällön suhteen ja tavoitteet olivat sukupuolille erit. Uudemmat opetussuunnitelmat ovat kuitenkin yhdistäneet niin tavoitteet kuin sisällöt kaikille yhteisiksi, ja antaneet muutenkin vapauttaneet sisältöjä. Myös opetussuunnitelmien määritelmät tasa-arvosta ja tavat korostaa sitä ovat muuttuneet yhteiskunnan kehityksen mukana. Enää opetuksessa ei korostu sukupuolten erot, vaan tasa-arvo käsitys on laajentunut kattamaan myös muita ihmisryhmiä laajemmin.
Tyttöjen ja poikien opetuksen sisällöt ovat silti pysyneet erilaisina painotuksiltaan, vaikkei opetusta ole opetussuunnitelmissa eriytetty vuoden 1985 opetussuunnitelman jälkeen. Tyttöjen liikunanopetuksessa esiintyy enemmän yksilölajeja, sekä tanssi- ja musiikki-ilmaisuun liitettäviä liikkumisen muotoja. Poikien opetuksen sisältö taasen on pysynyt palloilu- ja joukkuelajivoittoisena.
Kun koulu monikulttuuristuu, samalla lasten ja nuorten aktiivisuuden vähentyessä, olisi syytä tutkia tarkemmin, mitkä tekijät vaikuttavat koululiikunnassa viihtymiseen. Koulujen liikuntatunnit ovat tärkeä osa aktiiviseen elämään kasvamista, joten niiden tulisi vastata oppilaiden muuttuviin tarpeisiin. Ratkaisut ongelmiin eivät ole yksinkertaisia ja pelkkien ryhmäjakojen uudistus ei ratkaise perimmäisiä ongelmia. Hyvään liikunnanopetukseen tarvitaan ensijaisesti päteviä opettajia, jotka ovat myös sukupuolitietoisesti koulutettuja.
Opetussuunitelmat ovat muuttuneet viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana merkittävästi liikunnan osalta. 1985 opetussuunnitelmassa liikunnanopetus oli vielä tarkasti määriteltyä sisällön suhteen ja tavoitteet olivat sukupuolille erit. Uudemmat opetussuunnitelmat ovat kuitenkin yhdistäneet niin tavoitteet kuin sisällöt kaikille yhteisiksi, ja antaneet muutenkin vapauttaneet sisältöjä. Myös opetussuunnitelmien määritelmät tasa-arvosta ja tavat korostaa sitä ovat muuttuneet yhteiskunnan kehityksen mukana. Enää opetuksessa ei korostu sukupuolten erot, vaan tasa-arvo käsitys on laajentunut kattamaan myös muita ihmisryhmiä laajemmin.
Tyttöjen ja poikien opetuksen sisällöt ovat silti pysyneet erilaisina painotuksiltaan, vaikkei opetusta ole opetussuunnitelmissa eriytetty vuoden 1985 opetussuunnitelman jälkeen. Tyttöjen liikunanopetuksessa esiintyy enemmän yksilölajeja, sekä tanssi- ja musiikki-ilmaisuun liitettäviä liikkumisen muotoja. Poikien opetuksen sisältö taasen on pysynyt palloilu- ja joukkuelajivoittoisena.
Kun koulu monikulttuuristuu, samalla lasten ja nuorten aktiivisuuden vähentyessä, olisi syytä tutkia tarkemmin, mitkä tekijät vaikuttavat koululiikunnassa viihtymiseen. Koulujen liikuntatunnit ovat tärkeä osa aktiiviseen elämään kasvamista, joten niiden tulisi vastata oppilaiden muuttuviin tarpeisiin. Ratkaisut ongelmiin eivät ole yksinkertaisia ja pelkkien ryhmäjakojen uudistus ei ratkaise perimmäisiä ongelmia. Hyvään liikunnanopetukseen tarvitaan ensijaisesti päteviä opettajia, jotka ovat myös sukupuolitietoisesti koulutettuja.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]