Mitä on ekososiaalinen sivistys ja mikä yhteys sillä on sivistyksen käsitteeseen?
Mathlin, Veli (2018-11-20)
Mathlin, Veli
V. Mathlin
20.11.2018
© 2018 Veli Mathlin. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201811223089
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201811223089
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli vastata kysymykseen: ”Mitä on ekososiaalinen sivistys ja mikä yhteys sillä on sivistyksen käsitteeseen?”. Tutkimuksessa käsiteltiin tarkemmin sivistyksen käsitettä, luontokäsityksiä, ekososiaalisuuden käsitettä, ekososiaalisen sivistyksen käsitettä sekä näiden käsitteiden historiallista taustaa. Sivistystä tarkasteltiin mannermaisen kasvatusfilosofisen tradition valossa, jossa sivistys käsite rinnastuu saksankieliseen käsitteeseen Bildung. Tutkimuksessa sivistys ja ekososiaalinen sivistys asetettiin rinnakkain ja vertailtiin niiden yhtäläisyyksiä ja erilaisuuksia. Tutkimus avasi ekososiaalisen sivistyksen käsitettä ja herätti kysymyksen: ”mitä annettavaa ekososiaalisella sivistyksellä on sivistykselle?”. Tutkimus oli kirjallisuuteen pohjautuva tutkimus.
Esille nousi vahvasti ekososiaalisen sivistyksen arvomaailma ja sen ajankohtaisuus tässä ajassa. Arvomaailman peilautuminen sivistyksen teoriaan nosti esiin huomioita sivistyksestä arvojen ja ns. hyvän elämän kannalta tärkeiden asioiden uudistajana. Sivistysteorioiden tuleekin ottaa kantaa siihen, miten ja missä muodossa ihmisen tulisi sivistyä. Ekososiaalisuus näyttää olevan aiheellinen lisä sivistyksen teoriaan. Ekososiaalinen sivistys täyttää sivistysteorialle asetetut kriteerit, mutta puhtaana sivistysprosessin kuvauksen ideana se on liian arvolatautunut. Toisaalta samasta syystä se esittää ajankohtaan sopivan mallin sivistysprosessin ideaalisesta päämäärästä.
Tutkimus nosti esille sivistyksen kaksinaisuuden jatkuvana prosessina sekä prosessina, jonka tulee muovautua kulloisenkin aikakauden ja kulttuurin haasteisiin ja näyttää tietä kohti järkevämpää ja parempaa elämää. Kaiken taustalla nähtiin yhteiskunnassa ja eri instituutioissa vallitsevat paradigmat, jotka ohjaavat näkemään asiat tietyssä valossa. Tässä tutkimuksessa nousi esille paradigma, jonka kautta katsomme luonnon ja ihmisen suhdetta. Toinen esille nostettu tapa tarkastella suhdettamme luontoon on luontokäsityksemme.
Esille nousi vahvasti ekososiaalisen sivistyksen arvomaailma ja sen ajankohtaisuus tässä ajassa. Arvomaailman peilautuminen sivistyksen teoriaan nosti esiin huomioita sivistyksestä arvojen ja ns. hyvän elämän kannalta tärkeiden asioiden uudistajana. Sivistysteorioiden tuleekin ottaa kantaa siihen, miten ja missä muodossa ihmisen tulisi sivistyä. Ekososiaalisuus näyttää olevan aiheellinen lisä sivistyksen teoriaan. Ekososiaalinen sivistys täyttää sivistysteorialle asetetut kriteerit, mutta puhtaana sivistysprosessin kuvauksen ideana se on liian arvolatautunut. Toisaalta samasta syystä se esittää ajankohtaan sopivan mallin sivistysprosessin ideaalisesta päämäärästä.
Tutkimus nosti esille sivistyksen kaksinaisuuden jatkuvana prosessina sekä prosessina, jonka tulee muovautua kulloisenkin aikakauden ja kulttuurin haasteisiin ja näyttää tietä kohti järkevämpää ja parempaa elämää. Kaiken taustalla nähtiin yhteiskunnassa ja eri instituutioissa vallitsevat paradigmat, jotka ohjaavat näkemään asiat tietyssä valossa. Tässä tutkimuksessa nousi esille paradigma, jonka kautta katsomme luonnon ja ihmisen suhdetta. Toinen esille nostettu tapa tarkastella suhdettamme luontoon on luontokäsityksemme.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32026]