Spinaalipuudutus synnytysanalgesiana Oulun yliopistollisen sairaalan synnytysosastolla
Knuuttila, Visa (2018-05-29)
Knuuttila, Visa
V. Knuuttila
29.05.2018
© 2018 Visa Knuuttila. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312368
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201805312368
Tiivistelmä
Oulun yliopistollisen sairaalassa (OYS) käytetään alatiesynnytyksissä synnytysanalgesiana 2,5 mg bupivakaiinin ja 2,5 μg sufentaniilin yhdistelmää intratekaalisesti. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sekä yhdistelmällä saavutettavan kivunlievityksen tehokkuutta ja kestoa että synnytysosaston kivunraportointitapoja. Lisäksi kirjallisuuskatsauksella selvitettiin käytetyn lääkeaineyhdistelmän ajantasaisuutta.
Tutkimuksessa käytiin läpi 104 spinaalipuudutuksen saaneen alatiesynnyttäjän synnytyskertomukset. Tilastoitavia parametreja olivat: kipu Visual analog scale (VAS) -arvolla ja sanallisesti sekä ennen että jälkeen puudutuksen, aika spinaalipuudutuksesta lisäkivunlievityksen pyytämiseen ja saamiseen, äidin tyytyväisyys kivunlievitykseen ja mahdolliset välittömät haittavaikutukset puudutuksesta. Seuranta-aikana 82,9 % synnytti ilman lisäkivunlievitystä, ja heillä keskimääräinen aika puudutuksesta synnytykseen oli 84,21 min (±53,605, vaihteluväli 13–273, n=85). Keskimääräinen spinaalipuudutuksen kesto lisäkivunlievitystä tarvinneilla oli 110,77 minuuttia (±34,059, vaihteluväli 65–185, n=13). Synnyttäjien VAS-arvo laski puudutuksella keskimäärin 8,7:stä 1,27:ään. Kymmenellä synnyttäjällä (9,5 %) VAS-arvo ei laskenut alle neljään, jota olisi pidetty riittävänä vasteena. Haittavaikutuksia spinaalipuudutuksesta sai 6,7 % synnyttäjistä. Synnyttäjien tyytyväisyydestä kivunlievitykseen ei tutkimuksen perusteella voida tehdä johtopäätöksiä pienen vastaajamäärän takia.
Kirjallisuuskatsauksen ja tutkimustulosten perusteella OYS:ssa alatiesynnyttäjillä spinaalipuudutuksessa käytetyt lääkeaineet ovat tehokkaita ja turvallisia. Selkeät ja yhtenäiset ohjeet kivunraportointikäytännöistä kätilöille voisivat jatkossa parantaa kivunlievityksen tehokkuuden ja synnyttäjien tyytyväisyyden arviointia.
Tutkimuksessa käytiin läpi 104 spinaalipuudutuksen saaneen alatiesynnyttäjän synnytyskertomukset. Tilastoitavia parametreja olivat: kipu Visual analog scale (VAS) -arvolla ja sanallisesti sekä ennen että jälkeen puudutuksen, aika spinaalipuudutuksesta lisäkivunlievityksen pyytämiseen ja saamiseen, äidin tyytyväisyys kivunlievitykseen ja mahdolliset välittömät haittavaikutukset puudutuksesta. Seuranta-aikana 82,9 % synnytti ilman lisäkivunlievitystä, ja heillä keskimääräinen aika puudutuksesta synnytykseen oli 84,21 min (±53,605, vaihteluväli 13–273, n=85). Keskimääräinen spinaalipuudutuksen kesto lisäkivunlievitystä tarvinneilla oli 110,77 minuuttia (±34,059, vaihteluväli 65–185, n=13). Synnyttäjien VAS-arvo laski puudutuksella keskimäärin 8,7:stä 1,27:ään. Kymmenellä synnyttäjällä (9,5 %) VAS-arvo ei laskenut alle neljään, jota olisi pidetty riittävänä vasteena. Haittavaikutuksia spinaalipuudutuksesta sai 6,7 % synnyttäjistä. Synnyttäjien tyytyväisyydestä kivunlievitykseen ei tutkimuksen perusteella voida tehdä johtopäätöksiä pienen vastaajamäärän takia.
Kirjallisuuskatsauksen ja tutkimustulosten perusteella OYS:ssa alatiesynnyttäjillä spinaalipuudutuksessa käytetyt lääkeaineet ovat tehokkaita ja turvallisia. Selkeät ja yhtenäiset ohjeet kivunraportointikäytännöistä kätilöille voisivat jatkossa parantaa kivunlievityksen tehokkuuden ja synnyttäjien tyytyväisyyden arviointia.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]