Voidaanko kriittisyyteen kasvattaa : kriittisen ajattelun kasvatuspäämäärän kritiikkiä
Iinatti, Samuel (2017-05-02)
Iinatti, Samuel
S. Iinatti
02.05.2017
© 2017 Samuel Iinatti. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705041673
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201705041673
Tiivistelmä
Tämän kanditaatintyön tarkoituksena on tarkastella ja kritisoida kriittistä ajattelua kasvatuksen mahdollisena päämäräänä. Kriittinen ajattelu on kulkenut ihmiskunnan mukana jo Sokrateen ajoista asti ja sen hyödyntämistä kasvatuksen päämääränä on pohdittu useeaan otteeseen. Kriittinen ajattelu voidaan kasvatuksen päämääränä liittää käsitteisiin rationaalisuudesta ja autonomiasta, jonka perusteella ilmiö voidaa nähdä olevan sidoksissa kasvatettavan itsemääräytyvyyteen. Tutkimus etsii vastausta kysymykseen mitä on kriittinen ajattelu ja voidaanko sitä pitää kasvatuksen päämääränä?
Tässä työssä kriittisen ajattelun määritelmä perustuu amerikkalaisen kriittisen ajattelun liikkeen (critical thinking movement) edustajien määriltemiin. Taustalla vaikuttaa siis anglo-amerikkailainen kasvatuskeskustelu ja perinne. Koska ihmisillä ei välttämättömästi ole synnynnäisiä taipumuksia kriittisyyteen, tarvitsee kriittinen ajattelu toteutuakseen kasvatusta, eli pedagogista toimintaa. Pedagogisen toiminnan määrittely mahdollistaa kriittisen ajattelun tarkastelemisen kasvatuksen näkökulmasta. Täyttääkö kriittinen ajattelu siis kaikki pedagogisen toiminnan vaatimukset. Kasvatuksen päämääränä kriittistä ajattelun tavoittelemaa autonomista yksilöä verrataan klassisten sivistysteorioiden päämäärään kasvattaa itsemääräytyvä yksilö. Tutkielman tarkoituksena on myös herättää ajatuksia yksilön ja ympäristön välisestä vuorovaikutussuhteesta.
Kanditaatintyö kuvaa kriittistä ajattelua ja siihen liittyviä ongelmia, jotka estävät kriittisen ajattelun näkemisen kasvatuksen ainoana päämäränä. Näiden ongelmien tarkastelu tapahtuu vertaamalla kriittistä ajattelua pedagogiseen toimintaan, sekä tähän liittyvään itsemääräytyvyyden käsitteeseen. Vertailun jälkeen on aiheellista väittää, että hyödyllisyydestään huolimatta kriittistä ajattelua ei ole mahdollista pitää kasvatuksen ainoana päämääränä.
Tässä työssä kriittisen ajattelun määritelmä perustuu amerikkalaisen kriittisen ajattelun liikkeen (critical thinking movement) edustajien määriltemiin. Taustalla vaikuttaa siis anglo-amerikkailainen kasvatuskeskustelu ja perinne. Koska ihmisillä ei välttämättömästi ole synnynnäisiä taipumuksia kriittisyyteen, tarvitsee kriittinen ajattelu toteutuakseen kasvatusta, eli pedagogista toimintaa. Pedagogisen toiminnan määrittely mahdollistaa kriittisen ajattelun tarkastelemisen kasvatuksen näkökulmasta. Täyttääkö kriittinen ajattelu siis kaikki pedagogisen toiminnan vaatimukset. Kasvatuksen päämääränä kriittistä ajattelun tavoittelemaa autonomista yksilöä verrataan klassisten sivistysteorioiden päämäärään kasvattaa itsemääräytyvä yksilö. Tutkielman tarkoituksena on myös herättää ajatuksia yksilön ja ympäristön välisestä vuorovaikutussuhteesta.
Kanditaatintyö kuvaa kriittistä ajattelua ja siihen liittyviä ongelmia, jotka estävät kriittisen ajattelun näkemisen kasvatuksen ainoana päämäränä. Näiden ongelmien tarkastelu tapahtuu vertaamalla kriittistä ajattelua pedagogiseen toimintaan, sekä tähän liittyvään itsemääräytyvyyden käsitteeseen. Vertailun jälkeen on aiheellista väittää, että hyödyllisyydestään huolimatta kriittistä ajattelua ei ole mahdollista pitää kasvatuksen ainoana päämääränä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32010]