Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus alueellisessa kehittämisessä : tapauksena kuntaliitoksissa syntynyt Uusi Oulu
Määttä, Saila (2015-12-02)
Määttä, Saila
S. Määttä
02.12.2015
© 2015 Saila Määttä. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201512032238
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201512032238
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta alueellisen kehittämisen välineenä ja mahdollisuutena. Tavoitteellisen vuorovaikutuksen kehittämisen tarkoituksena on tasata alueiden välisiä kehityseroja. Vuorovaikutuspolitiikan lähtökohtaisena ajatuksena on, että molemmat osapuolet hyötyisivät vuorovaikutuksesta. Toisaalta vuorovaikutus on nähty keskeisenä etenkin maaseudun elinvoiman säilymisen kannalta.
Tapaustutkimuksen kohteena ovat Oulun kaupunki ja kaupungissa tehdyt kuntaliitokset. Vuosien 2009 ja 2013 liitoksissa yhdistyivät Oulun kaupunki sekä viisi ympäröivää kuntaa. Liitosten myötä kaupungin alue käsittää erilaisia kaupunki- ja maaseutualueita, joita koskevat esimerkiksi yhteiset taloudelliset puitteet ja päätöksenteko. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen kehittämisen tarkastelu kuntaliitoksissa syntyneessä kaupungissa on siten mielenkiintoista. Työssä kiinnitetään huomiota etenkin maaseudun asemaan liitosprosessissa ja uuden kaupungin toimintaa suunniteltaessa. Tutkimuksen empiirisenä aineistona toimivat Oulun kuntaliitoksiin ja kaupungin suunnitteluun liittyvät keskeiset dokumentit sekä vuoden 2015 aikana tehdyt teemahaastattelut. Haastateltavat henkilöt ovat kaupungin tai maaseudun kehittämiseen liittyviä oululaisia toimijoita joko virkansa tai luottamusasemansa puolesta.
Suomessa vuorovaikutuksen kehittämisen välineenä nähdään erilliset kaupunki- ja maaseutupolitiikat ja näiden yhteistyön mahdollisuudet alue- ja tapauskohtaisesti. Työssä käydään läpi kaupunki- ja maaseutupolitiikkojen keskeisiä tavoitteita ja piirteitä sekä etenkin kunnan roolia maaseutupolitiikan toteuttajana ja maaseutualueidensa kehittäjänä. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen rakentumista ja maaseudun kehittämistä Oulun kaupungissa tarkastellaan verkostojen ja laajemmin sosiaalisen pääoman näkökulmista. Sosiaalinen pääoma ja sen elementit on nähty tapoina selittää paikallisen tason sosiaalista ja poliittista toimintaa. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen ja kuntaliitosten näkökulmasta etenkin luottamuksella on toiminnassa keskeinen merkitys.
Oulun tapaus osoitti, että seudulla on pitkät perinteet ja vakiintuneet yhteistyökuviot niin kaupunki- kuin maaseutupolitiikassa. Näiden politiikanalojen vuorovaikutteinen toiminta on kuitenkin vähäistä, vaikka kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus nähtiinkin mahdollisuutena molempien osapuolten kannalta ja sen kehittäminen siten tärkeänä. Toisaalta vuorovaikutuksen ja maaseudun kehittämisen esteenä todettiin se, että kaupunkiorganisaatiossa kaupungin maaseutualueiden tuomia mahdollisuuksia ja toisaalta tarpeita ei ole riittävästi tunnistettu tai ainakaan huomioitu kaupungin kehittämistoimissa. Keskeisenä johtopäätöksenä onkin, että maaseutualueet ja niiden kehittäminen olisi pitänyt ottaa vahvemmin huomioon jo kuntaliitoksia suunniteltaessa. Olennainen huomio on myös se, että sosiaalisella pääomalla on tärkeä merkitys kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen kehittämisessä. Keskeistä on löytää yhteiset päämäärät eri toimijoiden välille, jotta kehittämistoimia voitaisiin viedä eteenpäin.
Tapaustutkimuksen kohteena ovat Oulun kaupunki ja kaupungissa tehdyt kuntaliitokset. Vuosien 2009 ja 2013 liitoksissa yhdistyivät Oulun kaupunki sekä viisi ympäröivää kuntaa. Liitosten myötä kaupungin alue käsittää erilaisia kaupunki- ja maaseutualueita, joita koskevat esimerkiksi yhteiset taloudelliset puitteet ja päätöksenteko. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen kehittämisen tarkastelu kuntaliitoksissa syntyneessä kaupungissa on siten mielenkiintoista. Työssä kiinnitetään huomiota etenkin maaseudun asemaan liitosprosessissa ja uuden kaupungin toimintaa suunniteltaessa. Tutkimuksen empiirisenä aineistona toimivat Oulun kuntaliitoksiin ja kaupungin suunnitteluun liittyvät keskeiset dokumentit sekä vuoden 2015 aikana tehdyt teemahaastattelut. Haastateltavat henkilöt ovat kaupungin tai maaseudun kehittämiseen liittyviä oululaisia toimijoita joko virkansa tai luottamusasemansa puolesta.
Suomessa vuorovaikutuksen kehittämisen välineenä nähdään erilliset kaupunki- ja maaseutupolitiikat ja näiden yhteistyön mahdollisuudet alue- ja tapauskohtaisesti. Työssä käydään läpi kaupunki- ja maaseutupolitiikkojen keskeisiä tavoitteita ja piirteitä sekä etenkin kunnan roolia maaseutupolitiikan toteuttajana ja maaseutualueidensa kehittäjänä. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen rakentumista ja maaseudun kehittämistä Oulun kaupungissa tarkastellaan verkostojen ja laajemmin sosiaalisen pääoman näkökulmista. Sosiaalinen pääoma ja sen elementit on nähty tapoina selittää paikallisen tason sosiaalista ja poliittista toimintaa. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen ja kuntaliitosten näkökulmasta etenkin luottamuksella on toiminnassa keskeinen merkitys.
Oulun tapaus osoitti, että seudulla on pitkät perinteet ja vakiintuneet yhteistyökuviot niin kaupunki- kuin maaseutupolitiikassa. Näiden politiikanalojen vuorovaikutteinen toiminta on kuitenkin vähäistä, vaikka kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus nähtiinkin mahdollisuutena molempien osapuolten kannalta ja sen kehittäminen siten tärkeänä. Toisaalta vuorovaikutuksen ja maaseudun kehittämisen esteenä todettiin se, että kaupunkiorganisaatiossa kaupungin maaseutualueiden tuomia mahdollisuuksia ja toisaalta tarpeita ei ole riittävästi tunnistettu tai ainakaan huomioitu kaupungin kehittämistoimissa. Keskeisenä johtopäätöksenä onkin, että maaseutualueet ja niiden kehittäminen olisi pitänyt ottaa vahvemmin huomioon jo kuntaliitoksia suunniteltaessa. Olennainen huomio on myös se, että sosiaalisella pääomalla on tärkeä merkitys kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen kehittämisessä. Keskeistä on löytää yhteiset päämäärät eri toimijoiden välille, jotta kehittämistoimia voitaisiin viedä eteenpäin.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]