Bitcoin-kryptovaluutta
Karppinen, Juhani (2015-09-21)
Karppinen, Juhani
J. Karppinen
21.09.2015
© 2015 Juhani Karppinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201509222013
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201509222013
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa käsitellään, kuinka bitcoin-verkko toimii ja mitä eri käyttötarkoituksia sillä on. Tutkimus rajattiin bitcoiniin, koska se on ensimmäinen ja eniten käytetty kryptovaluutta. Tutkimus perustui kirjallisuustutkimukseen.
Tietotekniikan kehittyminen on vaikuttamassa myöskin maksuliikenteeseen. Transaktioita on suoritettu jo verkon kautta esimerkiksi pankkien toimesta ja kolmansien osapuolien tarjoamien palvelujen avulla. Kryptovaluutat ovat täysin uusi ilmiö maksutapahtumien näkökulmasta. Kryptovaluutat pyrkivät olemaan täysin omia valuuttojansa ja toimimaan ilman keskuspankkia.
Kryptovaluutat toimivat täysin verkossa eikä ne ole fyysisesti käsin kosketeltavissa. Toinen suuri ero traditionaalisiin pankkivaluutoihin on se, että kryptovaluutoilla ei ole omaa keskuspankkia.
Kryptovaluuttojen tapauksessa kaikki transaktiot on julkista tietoa, mitä ei tapahdu traditionaalisissa pankkivaluutoissa. Käytännössä kaikki kryptovaluutoilla suoritetut transaktiot näkyvät julkisina. Käyttäjien identiteetti suojataan niin, että henkilötietoja ei tallenneta järjestelmään. Tämä on ennenkuulumatonta traditionaalisessa pankkimallissa, sillä henkilötiedoilla rajoitetaan varoihin pääsyä esimerkiksi verkkopankissa tai pankin asiakaspalvelupisteellä asioidessa.
Generoiduilla kryptovaluutoilla ei näin ollen ole ollenkaan omistajia. Käyttäjillä on olemassa julkisia avaimia, joihin voidaan vastaanottaa varoja, sekä yksityisiä avaimia, joilla varat ovat käytettävissä. Transaktiot vahvistetaan erillisen louhijaverkon avulla. Louhijaverkon solmuksi voi liittyä kuka tahansa. Transaktioiden vahvistuksesta louhijat saavat palkkioksi generoitua kryptovaluuttaa, ja tällöin valuuttaa saadaan luotua lisää.
Tietotekniikan kehittyminen on vaikuttamassa myöskin maksuliikenteeseen. Transaktioita on suoritettu jo verkon kautta esimerkiksi pankkien toimesta ja kolmansien osapuolien tarjoamien palvelujen avulla. Kryptovaluutat ovat täysin uusi ilmiö maksutapahtumien näkökulmasta. Kryptovaluutat pyrkivät olemaan täysin omia valuuttojansa ja toimimaan ilman keskuspankkia.
Kryptovaluutat toimivat täysin verkossa eikä ne ole fyysisesti käsin kosketeltavissa. Toinen suuri ero traditionaalisiin pankkivaluutoihin on se, että kryptovaluutoilla ei ole omaa keskuspankkia.
Kryptovaluuttojen tapauksessa kaikki transaktiot on julkista tietoa, mitä ei tapahdu traditionaalisissa pankkivaluutoissa. Käytännössä kaikki kryptovaluutoilla suoritetut transaktiot näkyvät julkisina. Käyttäjien identiteetti suojataan niin, että henkilötietoja ei tallenneta järjestelmään. Tämä on ennenkuulumatonta traditionaalisessa pankkimallissa, sillä henkilötiedoilla rajoitetaan varoihin pääsyä esimerkiksi verkkopankissa tai pankin asiakaspalvelupisteellä asioidessa.
Generoiduilla kryptovaluutoilla ei näin ollen ole ollenkaan omistajia. Käyttäjillä on olemassa julkisia avaimia, joihin voidaan vastaanottaa varoja, sekä yksityisiä avaimia, joilla varat ovat käytettävissä. Transaktiot vahvistetaan erillisen louhijaverkon avulla. Louhijaverkon solmuksi voi liittyä kuka tahansa. Transaktioiden vahvistuksesta louhijat saavat palkkioksi generoitua kryptovaluuttaa, ja tällöin valuuttaa saadaan luotua lisää.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31995]