Geokohteiden ekologinen arvottaminen putkilokasvien lajirunsauden perusteella Rokua Geopark alueella
Kiuttu, Mikko (2014-05-21)
Kiuttu, Mikko
M. Kiuttu
21.05.2014
© 2014 Mikko Kiuttu. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405231480
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201405231480
Tiivistelmä
Luonnon monimuotoisuus ja sen säilyttäminen ovat kestävän kehityksen kannalta avaintekijöitä. Geodiversiteetti ja sen kohteet muodostavat alustan biodiversiteetin säilymiselle ja kehittymiselle, minkä vuoksi niiden huomioiminen esimerkiksi suojelussa ja maankäytön suunnittelussa on välttämätöntä. Geodiversiteetin suojelemiseksi ja toisaalta kestävän hyödyntämisen mahdollistamiseksi on kuitenkin tiedettävä, mitkä sen kohteista ovat erityisen tärkeitä niin elottoman kuin elollisen luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta.
Merkityksen objektiivista tarkastelua varten geokohteille tulee antaa kvantitatiivinen arvo sen perusteella, kuinka tärkeitä ne ovat elollisen luonnon kannalta. Tässä tutkielmassa selvitettiin 12 geokohdetyypin ekologinen arvo putkilokasvien lajirunsauden perusteella Rokua Geopark alueella. Tutkimusalueelta inventoitiin kesän 2012 aikana 1614 kasviruutua (1 m²), joista kartografisen ja ilmakuvatarkastelun jälkeen tutkimusaineistoon valikoitui 635. Kasviruudut luokiteltiin sen mukaan, millä geokohdetyypillä ne sijaitsevat. Koko aineistolle laskettiin kasviruutukohtaiset lajimäärät, Shannonin diversiteetti-indeksin eksponentiaali ja Simpsonin resiprookkinen diversiteetti-indeksi. Luokittuneiden kasviruutujen kautta laskettiin geokohdetyyppien alfa-, beta- ja gammadiversiteetit. Niitä kuvaavat lajirunsausindikaattorit standardoitiin alueellisesti, ja indikaattoreiden saamien pisteiden avulla laskettiin geokohdetyyppien kokonaispisteet ja sitä kautta ekologinen arvo.
Tutkielman perusteella lajirunsaus vaihtelee geokohdetyypeittäin paljon, mutta myös geokohdetyyppien sisäisessä lajirunsauden vaihtelussa on suuria eroja geokohdetyyppien välillä. Lajirunsaimpia geokohteita ovat raviinit ja rantavyöhykkeet, joilla sekä putkilokasvien lajimäärä että -diversiteetti ovat korkeita ja geokohdetyypin sisäinen lajirunsauden vaihtelu runsasta. Arvokkaimmaksi geokohdetyypiksi nouseekin raviini. Litoraaliset ja eoliset geokohdetyypit jäävät sen sijaan lajirunsaudeltaan ja arvoluokitukseltaan alhaisiksi, vaikka osassa niistäkin havaittiin suurta geokohdetyypin sisäistä lajistollista vaihtelua. Tutkielmassa paremmaksi valikoitunut pisteytysmenetelmä huomioi geokohteiden kyvyn ylläpitää putkilokasvien lajirunsautta eri mittakaavoilla, jolloin kokonaispisteet ja siten geokohdetyypin saama arvoluokitus kertovat laaja-alaisesti geokohteen alueellisesta merkityksestä putkilokasvien lajirunsaudelle ja siten myös laajemmin elollisen luonnon monimuotoisuudelle.
Tutkielman perusteella eri mittakaavaisten lajimäärien ja diversiteetti-indeksien käyttäminen geokohteiden pisteyttämisen lähtökohtana antaa hyvän työkalun ekologisen arvon määrittämiseen ja siten geokohteiden tarkempaan huomiointiin esimerkiksi maankäytön suunnittelussa. Tutkielmassa ei huomioitu esimerkiksi lajien uhanalaisuusasteita, ja geokohdetyyppien rajausmenetelmä mahdollisti subjektiivisten valintojen teon. Pisteytysmenetelmän luotettavuuden parantaminen vaatiikin tarkempaa tietoa geokohteiden rajausperusteista, kattavampaa tutkimusta indikaattoreiden käytöstä ja arvojen käytettävyyden evaluointia.
Merkityksen objektiivista tarkastelua varten geokohteille tulee antaa kvantitatiivinen arvo sen perusteella, kuinka tärkeitä ne ovat elollisen luonnon kannalta. Tässä tutkielmassa selvitettiin 12 geokohdetyypin ekologinen arvo putkilokasvien lajirunsauden perusteella Rokua Geopark alueella. Tutkimusalueelta inventoitiin kesän 2012 aikana 1614 kasviruutua (1 m²), joista kartografisen ja ilmakuvatarkastelun jälkeen tutkimusaineistoon valikoitui 635. Kasviruudut luokiteltiin sen mukaan, millä geokohdetyypillä ne sijaitsevat. Koko aineistolle laskettiin kasviruutukohtaiset lajimäärät, Shannonin diversiteetti-indeksin eksponentiaali ja Simpsonin resiprookkinen diversiteetti-indeksi. Luokittuneiden kasviruutujen kautta laskettiin geokohdetyyppien alfa-, beta- ja gammadiversiteetit. Niitä kuvaavat lajirunsausindikaattorit standardoitiin alueellisesti, ja indikaattoreiden saamien pisteiden avulla laskettiin geokohdetyyppien kokonaispisteet ja sitä kautta ekologinen arvo.
Tutkielman perusteella lajirunsaus vaihtelee geokohdetyypeittäin paljon, mutta myös geokohdetyyppien sisäisessä lajirunsauden vaihtelussa on suuria eroja geokohdetyyppien välillä. Lajirunsaimpia geokohteita ovat raviinit ja rantavyöhykkeet, joilla sekä putkilokasvien lajimäärä että -diversiteetti ovat korkeita ja geokohdetyypin sisäinen lajirunsauden vaihtelu runsasta. Arvokkaimmaksi geokohdetyypiksi nouseekin raviini. Litoraaliset ja eoliset geokohdetyypit jäävät sen sijaan lajirunsaudeltaan ja arvoluokitukseltaan alhaisiksi, vaikka osassa niistäkin havaittiin suurta geokohdetyypin sisäistä lajistollista vaihtelua. Tutkielmassa paremmaksi valikoitunut pisteytysmenetelmä huomioi geokohteiden kyvyn ylläpitää putkilokasvien lajirunsautta eri mittakaavoilla, jolloin kokonaispisteet ja siten geokohdetyypin saama arvoluokitus kertovat laaja-alaisesti geokohteen alueellisesta merkityksestä putkilokasvien lajirunsaudelle ja siten myös laajemmin elollisen luonnon monimuotoisuudelle.
Tutkielman perusteella eri mittakaavaisten lajimäärien ja diversiteetti-indeksien käyttäminen geokohteiden pisteyttämisen lähtökohtana antaa hyvän työkalun ekologisen arvon määrittämiseen ja siten geokohteiden tarkempaan huomiointiin esimerkiksi maankäytön suunnittelussa. Tutkielmassa ei huomioitu esimerkiksi lajien uhanalaisuusasteita, ja geokohdetyyppien rajausmenetelmä mahdollisti subjektiivisten valintojen teon. Pisteytysmenetelmän luotettavuuden parantaminen vaatiikin tarkempaa tietoa geokohteiden rajausperusteista, kattavampaa tutkimusta indikaattoreiden käytöstä ja arvojen käytettävyyden evaluointia.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31928]