”Sypstantiivit olit paljon värrempiä ko net piti pöijata kaasyksissä” : svenska inslag i uttalet av meänkieli i ett radioprogram
Authors
Date
2019Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tässä tutkimuksessa tarkastelen sitä, mitä ruotsin äännepiirteitä esiintyy meänkielisessä radio-ohjelmassa ”Meänkielen kursi: opi kirjoittamhaan ja lukheen meänkieltä”. Analysoimani piirteet ovat aspiraatio, supradentaalit sekä /o/:n ja /u/:n ääntäminen.
Yllämainittu ohjelma on meänkielentaitoisille suunnattu opetusohjelma, jonka tarkoituksena on opettaa meänkielen kirjoitus- ja kielioppisääntöjä. Ohjelma on tehty vuonna 1996, samana vuonna jona ensimmäinen meänkielen kielioppi ilmestyi. Valitsin ohjelman sillä perusteella, että kaikki ohjelman henkilöt puhuvat meänkieltä ensimmäisenä kielenä sekä siksi, että siinä on paljon tutkimukseni kannalta relevantteja sanoja; esimerkiksi osa kielioppitermeistä on ääntämyksen perusteella lainattu ruotsista.
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että aspiraatiota esiintyy ohjelmassa pääosin ruotsin lainasanoissa, kuten kaspöö (virveli) ja phiili (nuoli), ja että ilmiön esiintyvyydessä on suurta intra- ja interindividuaalista vaihtelua. Supradentaaleissa on sekä suomen- että ruotsinruotsin piirteitä. Esimerkiksi konsonanttiyhtymä /rt/ äännetään sekä ilman supradentaalia kuten suomenruotsissa että supradentaalina. /rs/-yhtymää vastaa sen itsensä lisäksi sekä etisempi että takaisempi frikatiivi kuten suomenruotsissa. Vokaalin /u/ ääntäminen vastaa aiempien tutkimusten tuloksia, joiden mukaan vanhojen ruotsalaislainojen vokaalit on sopeutettu suomen äännejärjestelmään, mitä uudempien lainojen vokaalit eivät ole. Vanhoissa ruotsalaislainoissa, kuten tuuki, sitä vastaa suomen ja meänkielen /u/, kun taas uusissa, kuten syypperlatiivi (superlatiivi) ja pyssi (bussi) enimmäkseen /y/, joka on lähinnä (ruotsin)ruotsin pitkää /u/:ta. Keskivokaalina ääntyvä ruotsin lyhyt /u/ on mahdollinen sekä /y/:n että /u/:n allofonina. Vokaali on meänkielellä vukaali, joka on yksi ohjelmassa useimmin esiintyvistä kielioppitermeistä ja siten hyvä esimerkki /o/:n ääntämisestä.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [4957]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Om den svenska syntaxens inflytande i texter skrivna på torneälvdalsmeänkieli
Muli, Eeva (2003) -
Inlärningen av de svenska tonaccenterna hos finska S2-talare - automatiseras uttalet?
Kuronen, Mikko; Ullakonoja, Riikka; Kautonen, Maria (Adolf Noreen-sällskapet, 2016)Swedish has two tone accents, accents 1 and 2. There are approximately 350 minimal pairs such as ánd-en (duck) and ànde-n (spirit) differentiated only by tone accent. As all stressed words in Swedish have a tone accent, ... -
Uttalet i läroböcker i svenska som andraspråk från begriplighetsperspektiv
Heinonen, Henna (Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys, 2020)I denna artikel studerar jag hur uttal presenteras i finska gymnasieläroböcker (n=10) i svenska som andra språk. Syftet är att undersöka vilka uttalsdrag som tas upp i läroböckerna och relationen mellan dessa drag och ... -
Vierassanat Kauneus ja terveys -lehdessä
Rautiainen, Taina (2011)Tutkielman tavoitteena on tarkastella, millaisia vierassanoja käytetään suomalaisessa naistenlehdessä. Näkökulmina ovat lainasanojen rakenne, niiden sisältämät konsonanttiyhtymät, ääntäminen ja oikeinkirjoitus sekä etenkin ... -
Der finnische Akzent im Deutschen : Untersuchung aus der Sicht weit fortgeschrittener finnischer Deutschlerner und deutscher Muttersprachler.
Bolkart, Sonja (2018)Jokaisella ihmisellä on puheessaan oma aksentti, johon ympäristö ja puhekonteksti vaikuttavat. Vaikka aksentti olisikin ymmärrettävä, suhtaudutaan osaan aksenteista positiivisemmin kuin toisiin. Aksenttien arvottamiseen ...