Kiveen hakattu historia : sotamuistomerkit sisällissodan ylevöittäjinä, historiallistajina ja julkisen vaikenemisen ilmentäjinä vuosina 1918-1939
Sarkamo, V. (2018). Kiveen hakattu historia : sotamuistomerkit sisällissodan ylevöittäjinä, historiallistajina ja julkisen vaikenemisen ilmentäjinä vuosina 1918-1939. Historiallinen aikakauskirja, 116(2), 153-166.
Julkaistu sarjassa
Historiallinen aikakauskirjaTekijät
Päivämäärä
2018Tekijänoikeudet
© Sarkamo & Suomen Historiallinen Seura & Historian Ystäväin Liitto, 2018.
Julkaisija
Suomen Historiallinen Seura; Historian Ystäväin LiittoISSN Hae Julkaisufoorumista
0018-2362Julkaisu tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/28111610
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Yhdysvaltain etelävaltiot kulttuurillisten ja yhteiskunnallisten muutosten kourissa : etelävaltiolaisten henkilökohtaisista kirjoituksista esiinnousseita teemoja Yhdysvaltain sisällissodan ja jälleenrakennuksen aikakausina vuosina 1860–1870
Simpanen, Jenna (2021)Pro Gradu -tutkielmassani tarkastelen Yhdysvaltain sisällissotaa etelän näkökulmasta kolmen alkuperäislähteistä nousseen teeman kautta. Pohdin, miten nationalismi ja isänmaallisuus näkyivät etelässä; miten ihmiset kuvailevat ... -
Kulttuuriympäristön vaikea menneisyys ja kulttuuriperintö : sisällissodan jäljet Tampereen Kalevankankaalla
Hyvönen, Reeta (2019)Maisterintutkielman aiheena on vaikeana koettu menneisyys ja tähän liittyvä kulttuuriperintö. Tutkielmassa selvitettiin mitä vaikealla kulttuuriperinnöllä ja menneisyydellä tarkoitetaan, pohdittiin määrittelyn ongelmallisuutta ... -
Sisällissodan itsemurhat : itsemurhakuolleisuus 1910-luvun Suomessa
Markkanen, Joni (2022)Ranskalainen sosiologi Emilé Durkheim esitti vuonna 1897 eurooppalaisten kuolleisuustilastojen pohjalta havainnon, jonka mukaan itsemurhakuolleisuus tyypillisesti laskee sota-aikana. Sittemmin Durkhéimin hypoteesi on saanut ... -
Pääomat, tilat ja esineet Suomen aatelin sosiaalisen statuksen ilmentäjinä vuosina 1826 - 1843
Hassinen, Elisa (2020)1800-luvun alussa Suomen aatelilla oli suuri vaikutusvalta suuriruhtinaskunnan politiikassa ja hallinnossa. Sääty-yhteiskunta oli hierarkkisesti järjestäytynyt, ja virka- ja arvonimet loivat aatelissäädyn sisälle ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.