Palvelusta hyödykkeeksi : taiteen käsitteen merkityksen kehittyminen taide- ja kulttuuripoliittisissa selonteoissa 1978-2010
Tutkimuksen lähtökohtana ja aineistona ovat vuosien 1978-2010 välillä hallituksen eduskunnalle antamat neljä taide- ja kulttuuripoliittista selontekoa. Tutkimuksessa tarkastellaan taiteen käsitteen kehittymistä edellä mainituissa poliittisissa asiakirjoissa. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat: Mitä ja miten taide on taide- ja kulttuuripoliittisissa selonteoissa 1978–2010? Miten taide käsitteenä on muuttunut selonteoissa ja mitkä tekijät ovat sitä muuttaneet? Keitä selontekojen valmistelutyössä on ollut mukana ja millaisia asiantuntijoita työn eri vaiheissa on kuultu?
Työ on toteutettu aineistolähtöisesti diskurssianalyysinä. Tutkimuksen taustoittavissa luvuissa käsitellään tutkimuksen keskeisiä käsitteitä: taidetta, kulttuuria ja politiikkaa. Luvut myös avaavat valtiollisen kulttuuripolitiikan historiaa, rakenteita sekä välineitä, mutta myös taide- ja kulttuuripoliittisten selontekojen ajallista kontekstia ja sisältöä. Varsinaisissa käsittelyluvuissa esitellään ja pyritään perustelemaan aineistosta erilaisten teemojen avulla löytyvät kaksi diskurssia, joita ovat rakentaja- ja hyötydiskurssi.
Tutkimus osoittaa diskurssien avulla, että taide on muuttunut selonteoissa yhä enemmän palvelusta hyödykkeeksi. Selonteot kuvasivat aluksi taiteen itseisarvoiseksi ja kehittäväksi yhteiskunnalliseksi toiminnaksi, joka kuuluu kaikille. Viimeisimmissä selonteoissa puhutaan taiteen sijaan laajemmin esimerkiksi kulttuurin ja luovuuden käsitteistä. Taiteella koetaan olevan itseisarvon lisäksi myös välinearvoa muun muassa henkisen hyvinvoinnin ja taloudellisen hyödyn tuottajana.
Selontekojen valmistelutyö on muuttunut jokaisen neljän taide- ja kulttuuripoliittisen selonteon kohdalla. Valmistelussa on siirrytty virkamiestyöryhmistä kohti asiantuntijoiden muodostamia toimikuntia. Asiantuntijoiden ja kulttuurialalla toimijoiden kuuleminen sekä valmistelun että käsittelyn aikana on lisääntynyt runsaasti ajan myötä.
...
Muu nimeke
Taiteen käsitteen merkityksen kehittyminen taide- ja kulttuuripoliittisissa selonteoissa 1978-2010Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [28138]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Taiteen edistämiskeskuksen kampanja "Reilun taiteen manifesti" kuvataiteilijapolitiikan konteksteissa
Joentausta, Peppilotta (2022)Kandidaatintutkielmani aiheena on Taiteen edistämiskeskuksen vuodesta 2020 ylläpitämä kampanja ”Reilun taiteen manifesti”, joka pyrkii vaikuttamaan reilumpiin palkkiokäytänteisiin taidealoilla. Tutkimuskysymykseni ovat: ... -
State composers and the red courtiers : music, ideology, and politics in the Soviet 1930s
Mikkonen, Simo (University of Jyväskylä, 2007)Venäläisiin arkistolähteisiin pohjaavassa väitöstutkimuksessaan Simo Mikkonen käsittelee Neuvostoliiton poliittisen eliitin ja taiteilijoiden keskinäisiä suhteita 1930-luvulla. Ajanjakso muistetaan Stalinin valtaannoususta ... -
Kulttuuripolitiikka 2020-luvun Suomessa : hallitsevat diskurssit kulttuuripolitiikan strategiassa
Luukka, Noora (2021)Tutkimuksessani tarkastelen taiteelle ja kulttuurille asetettuja tavoitteita ja merkityksiä suomalaisen kulttuuripolitiikan kentällä sekä pyrin hahmottamaan niitä diskursseja, joilla kulttuuripoliittista keskustelua suomessa ... -
"Hyvä mahdollisuus meikäläiselle, joka ei voi ihan kilpailla suomalaisten kanssa" : valtion apurahat monikulttuurisiin taidehankkeisiin : taiteen edistämistä vai kotouttamispolitiikkaa?
Talaskivi, Katri (2013)”Hyvä mahdollisuus meikäläiselle, joka ei voi ihan kilpailla suomalaisten kanssa” Valtion apurahat monikulttuurisiin taidehankkeisiin: taiteen edistämistä vai kotouttamispolitiikkaa? Katri Talaskivi Pro gradu ... -
Walter Benjamin, taiteen toinen tekniikka ja avantgarden kulttuuripolitiikka
Lohtaja, Aleksi; Viitahuhta, Taneli (Kulttuuripolitiikan tutkimuksen seura, 2018)This article provides a fresh look into Walter Benjamin’s famous essay, “Artwork in the Age of Mechanical Reproduction” (1936). Following Benjamin scholar Esther Leslie, we claim that Benjamin’s lesser-known concept of ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.