Kansainvälisyyskasvatuksen "laajuus" ja "syvyys" suomalaisissa englannin kielen oppikirjoissa
Ylönen, Hannele (2007)
Ylönen, Hannele
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2007
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-503
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-503
Tiivistelmä
Kehittämishanke on nimeltään "Kansainvälisyyskasvatuksen `laajuus' ja `syvyys' suomalaisissa englannin kielen oppikirjoissa". Se antaa suuntaviivoja omaan opetustyöhön, oppilaitoksien pedagogiseen kehittämiseen ja englannin kielen oppimateriaalin ja opetussuunnitelmien kehittämiseen. Kehittämishankkeeseen liittyvät opetus- ja tutkimusnäkökohdat. Kehittämishanke on saanut vaikutteita tutkivan oppimisen ja ongelmaperustaisen oppimisen pedagogisista malleista. Kehittämishankkeessa keskitytään englannin kielen opetuksen haasteisiin, rooliin ja tehtäviin monikulttuurisessa ja monikielisessä yhteiskunnassa ja maailmassa. Huomio kiinnitetään monoakkulturaation ja etnosentrismin haasteisiin kasvatuksessa ja etsitään keinoja moninaisuuden huomioimiseksi opetuksessa ja opetusmateriaaleissa. Tavoitteena on pohtia englannin kielen opetuksen ja kansainvälisyyskasvatuksen syvempää ja laajempaa integraatiota eli eheyttämistäja myös interkulttuurisuuspedagogiikan perusteita: antropologisia, kasvatustieteellisiäja eettisiä lähtökohtia. Kehittämishanke tutkii missä määrin lukion englannin kielen oppikirjat ja äänitteet ottavat huomioon kulttuurienväliseksi tai interkulturaaliseksi kommunikoijaksi ('intercultural speaker'; Byram 1997) kehittymisen potentiaalin, jossa oppija on tietoinen englannin 'maailmallisuudesta' ja 'suorituksellisuudesta' (the `worldliness' and `performativity' of English (Pennycook 1994, 31'34; 1999, 15). Tätä tutkitaan teoreettisten väitteiden kautta ja vertaamalla Opetusministeriön opetussuunnitelmaa kolmeen lukion englannin oppikirjojen kirjasarjaan: Action (1983), Culture Café(2002) ja In Touch (2001). Otokseen valittiin kirjasarjojen yleensä yksiköiden ('unit') ensimmäiset kappaleet. Kehittämishanke tukee 'ekologista' kielennäkemystä, jonka lähtöoletuksia ovat, että kielet ja kielet ja kulttuurit ovat vuorovaikutuksessa. 'Ekologinen' kielentutkimus tarkastelee tapoja joilla ympäristö liittyy kieleen, toimii vuorovaikutuksessa sen kanssa ja muotoilee sitä. Kehittämishanke kritisoi vieraan kielen koulutuksen lingvististä näkökulmaa, koska tällöin jäävät yleensä vähemmälle huomiolle hermeneuttiset ja emansipatoriset tiedon intressit (Habermas 1971) ja ei-kielelliset kommunikoinnin näkökulmat (Saussure 1960; Harris 1981, 9; Pennycook 1994, 117, 29, 118, 121). Se kritisoisitä, että päähuomio on 'yhteiskunnallisissa vähemmistöissä' (teollisuusmaat) ja englannin 'sisäisessä piirissä': pääasiassa brittienglannissa ja amerikanenglannissa (Kachru 1994a). Kehittämishanke argumentoi monikeskisen englannin hyödyntämisestä alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä konteksteissa ja kansainvälisyyskasvatuksessa (Leitner 1991, 180; Clyne 1992, 2'3).