Hänelle vai hänen kanssaan : millainen työyhteisömme on erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kommunikaatio- ja vuorovaikutusympäristönä
Hartikainen, Ari; Karjalainen, Pirjo (2006)
Hartikainen, Ari
Karjalainen, Pirjo
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2006
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-285
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-285
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää autismin kirjon opiskelijoiden kommunikaatio- ja vuorovaikutusympäristön toimivuutta työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (valmentava II) Kuhankosken erityisammattikoulussa sekä Sisälähetysseuran oppilaitoksessa. Tutkimuksen lähtökohtana oli työyhteisön tapa toimia opiskelijoiden kanssa. Tavoitteena oli kiinnittää työyhteisöjen huomio kommunikaation vastavuoroisuuteen sekä kääntää huomio vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin ongelmien sijaan. Tutkimuksessa käytimme apuna AURA -työkirjaa, joka on työkalu autistisen ihmisen ja hänen yhteisönsä viestinnän tarkasteluun. Kirjasta rajasimme tutkimuksemme osuudeksi sanattoman yhteyden ja jakamisen sekä viestinnän vahvistamisen keinot. Sanattoman yhteydenja jakamisen kohdalla selvitimme läsnäoloa, vastavuoroisuutta, jaettua tarkkaavuutta ja jaettua toimintaa. Viestinnän vahvistamisen keinoista tutkimme kielen ymmärtämisen tukemista, ajanja toiminnan jäsentämistä ja ennakointia, valintojen tekemistä, aloitteiden teon sekä keskustelun tukemista. Tutkimus oli laadullinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin ryhmäteemahaastattelua. Esitestaus suoritettiin Sisälähetysseuran oppilaitoksen AIMO -ryhmässä ja varsinainen tutkimus toteutettiin Sisälähetysseuran oppilaitoksen AITO -ryhmässä sekä Kuhankosken erityisammattikoulun Kalevankatu 10:ssä. Myös esitestauksen tulokset otettiin varsinaiseen tutkimukseen koska esitestaus sujui hyvin. Tutkimustuloksia selvitettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulosten mukaan kaikissa tutkittavissa ryhmissä oli oivallettu aidon läsnäolon, ajan antamisen ja vuorovaikutuksen tukemisen merkitys. Käsiteltäviä asioita oli paljon pohdittu työntekijöiden keskuudessa. Kehittämisenkin paikkoja löytyi. Vastavuoroisuutta voidaan kehittää esimerkiksi lisäämällä kysymysten määrää, tarjoamalla lisää valinnan mahdollisuuksia ja keksimällä keinoja kieltäytymisen ja avun pyytämisen ilmaisemiseen. Jaetun toiminnan tilanteita tulee lisätä sekä kehittää opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta. Työntekijät voivat myös käyttää enemmän opiskelijoiden kommunikointikeinoja omassa vuorovaikutuksessaan. The purpose of this study was to explore the functionality of the communication and interaction environment for students on the autism spectrum undergoing education in preparation for working life and independent living (preparatory course II) at the Kuhankoski Special Vocational School, Kalevankatu 10, Jyväskylä, and the College of the Home Mission Society of the Church of Finland. The starting point of the study was how the working community interacted with its students. The goal was to have working communities pay attention to reciprocal communication and to direct attention to strengths and opportunities rather than problems. For this study, we utilised the AURA workbook, which is an instrument for examining the communication between an autistic individual and his community. Our research was limited to the sections of the workbook dealing with nonverbal contact and sharing, as well as the means of strengthening communication. Concerning nonverbal contact and sharing, we explored presence, reciprocity, shared attention and shared action. Regarding the means of strengthening communication, we explored supporting verbal understanding, structuring and anticipation of time and action, making choices, showing initiative and supporting conversation. This was a qualitative study whose data collection method was thematic group interview. Preliminary testing was carried out in the AIMO group at the College of the Home Mission Society. The actual study was conducted in the AITO group at the College of theHome Mission Society and at the Kuhankoski Special Vocational School. Since the preliminary testing was successful, its results were incorporated in the actual study. The results were examined by data-driven content analysis. The results of the study showed that all groups under study had realised the significance of genuine presence, giving one's time and supporting interaction. The staff had given much thought to the issues studied. Opportunities for further development were discovered. For example, reciprocity may be improved by asking more questions, providing more opportunities for choice and devising means of expressing refusal and need for help. Situations that enable shared action need to be multiplied while interaction among students needs to be improved. The staff may utilise a wider range of the students' means of communication forinteraction among themselves.