"Jotenkin kun puhuu toisten kanssa, se parantaa itsetuntoa" : potilaiden ja hoitajien näkemyksiä mielenterveyshoitotyön auttamismenetelmistä ja kehittämishaasteista psykiatrisella osastolla
Lemmetyinen, Laura; Päijänen, Piia (2006)
Lemmetyinen, Laura
Päijänen, Piia
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2006
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-239
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-239
Tiivistelmä
Psykoosit ovat merkittävä osuus mielenterveysongelmista. Niiden kansanterveydellinen ja 'taloudellinen merkitys on huomattava. Varhaisella puuttumisella, oikealla diagnostiikalla ja tehokkailla, laadukkailla ja inhimillisillä hoitotyön auttamismenetelmillä voidaan päästä ansiokkaisiin tuloksiin psykoosipotilaiden akuuttivaiheen hoidossa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa ja kuvata potilaiden ja hoitohenkilökunnan näkemyksiä hoitotyössä käytettävistä hoitotyön auttamismenetelmistä ja niihin liittyvistä kehittämishaasteista akuutilla psykoosiosastolla. Tutkimus on myös osa yhteistyöosaston omaa kehittämishanketta ja tutkimuksen tarkoituksena on tuoda siihen syvyyttä potilaiden näkökulman avulla. Näin tutkimus konkretisoi yhteistyöosaston hoitohenkilökunnan käyttämiä hoitotyön auttamismenetelmiä. Tutkimus on laadullinen. Sen aineisto koostui kuuden potilaan haastatteluista sekä seitsemän hoitohenkilökuntaan kuuluvan hoitajan kyselylomakkeen vastaussisällöstä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Potilaat kertoivat kohdallaan käytetyn sosiaalisia, toiminnallisia ja fyysisiä hoitotyön auttamismenetelmiä. Näistä tärkeimpinä nousivat keskustelut hoitajien kanssa, avun saaminen käytännön ongelmiin, rajoittaminen sekä lääkehoidon turvaaminen. Henkilökunta kuvasi käyttämiään hoitotyön auttamismenetelmiä keskusteluna, kuunteluna, tukemisena, auttamisena päivittäisissä askareissa sekä rajoittamisena. Hoitotyön auttamismenetelmien kehittämishaasteina potilaat näkivät sosiaalisia ja toiminnallisia muutostarpeita. Potilaat toivoivat, että palautetta annettaisiin ystävälliseen sävyyn potilastaloukkaamatta. Lisäksi osastolle kaivattiin lisää tekemistä. Hoitohenkilökunta toivoi kehittämistä yhdenmukaisten hoitomallien suunnitelluksi sekä koulutuksen lisäämisen. Lisäksi kaivattiin enemmän osastolla olemista, mikä tukee potilaiden kuntoutumista. Tutkimus auttaa yhteistyöosastomme kehittämishanketta ja tuo siihen lisää syvyyttä potilaiden näkökulman avulla Psykoosit ovat merkittävä osuus mielenterveysongelmista. Niiden kansanterveydellinen ja 'taloudellinen merkitys on huomattava. Varhaisella puuttumisella, oikealla diagnostiikalla ja tehokkailla, laadukkailla ja inhimillisillä hoitotyön auttamismenetelmillä voidaan päästä ansiokkaisiin tuloksiin psykoosipotilaiden akuuttivaiheen hoidossa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa ja kuvata potilaiden ja hoitohenkilökunnan näkemyksiä hoitotyössä käytettävistä hoitotyön auttamismenetelmistä ja niihin liittyvistä kehittämishaasteista akuutilla psykoosiosastolla. Tutkimus on myös osa yhteistyöosaston omaa kehittämishanketta ja tutkimuksen tarkoituksena on tuoda siihen syvyyttä potilaiden näkökulman avulla. Näin tutkimus konkretisoi yhteistyöosaston hoitohenkilökunnan käyttämiä hoitotyön auttamismenetelmiä. Tutkimus on laadullinen. Sen aineisto koostui kuuden potilaan haastatteluista sekä seitsemän hoitohenkilökuntaan kuuluvan hoitajan kyselylomakkeen vastaussisällöstä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Potilaat kertoivat kohdallaan käytetyn sosiaalisia, toiminnallisia ja fyysisiä hoitotyön auttamismenetelmiä. Näistä tärkeimpinä nousivat keskustelut hoitajien kanssa, avun saaminen käytännön ongelmiin, rajoittaminen sekä lääkehoidon turvaaminen. Henkilökunta kuvasi käyttämiään hoitotyön auttamismenetelmiä keskusteluna, kuunteluna, tukemisena, auttamisena päivittäisissä askareissa sekä rajoittamisena. Hoitotyön auttamismenetelmien kehittämishaasteina potilaat näkivät sosiaalisia ja toiminnallisia muutostarpeita. Potilaat toivoivat, että palautetta annettaisiin ystävälliseen sävyyn potilastaloukkaamatta. Lisäksi osastolle kaivattiin lisää tekemistä. Hoitohenkilökunta toivoi kehittämistä yhdenmukaisten hoitomallien suunnitelluksi sekä koulutuksen lisäämisen. Lisäksi kaivattiin enemmän osastolla olemista, mikä tukee potilaiden kuntoutumista. Tutkimus auttaa yhteistyöosastomme kehittämishanketta ja tuo siihen lisää syvyyttä potilaiden näkökulman avulla Psykoosit ovat merkittävä osuus mielenterveysongelmista. Niiden kansanterveydellinen ja 'taloudellinen merkitys on huomattava. Varhaisella puuttumisella, oikealla diagnostiikalla ja tehokkailla, laadukkailla ja inhimillisillä hoitotyön auttamismenetelmillä voidaan päästä ansiokkaisiin tuloksiin psykoosipotilaiden akuuttivaiheen hoidossa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa ja kuvata potilaiden ja hoitohenkilökunnan näkemyksiä hoitotyössä käytettävistä hoitotyön auttamismenetelmistä ja niihin liittyvistä kehittämishaasteista akuutilla psykoosiosastolla. Tutkimus on myös osa yhteistyöosaston omaa kehittämishanketta ja tutkimuksen tarkoituksena on tuoda siihen syvyyttä potilaiden näkökulman avulla. Näin tutkimus konkretisoi yhteistyöosaston hoitohenkilökunnan käyttämiä hoitotyön auttamismenetelmiä. Tutkimus on laadullinen. Sen aineisto koostui kuuden potilaan haastatteluista sekä seitsemän hoitohenkilökuntaan kuuluvan hoitajan kyselylomakkeen vastaussisällöstä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Potilaat kertoivat kohdallaan käytetyn sosiaalisia, toiminnallisia ja fyysisiä hoitotyön auttamismenetelmiä. Näistä tärkeimpinä nousivat keskustelut hoitajien kanssa, avun saaminen käytännön ongelmiin, rajoittaminen sekä lääkehoidon turvaaminen. Henkilökunta kuvasi käyttämiään hoitotyön auttamismenetelmiä keskusteluna, kuunteluna, tukemisena, auttamisena päivittäisissä askareissa sekä rajoittamisena. Hoitotyön auttamismenetelmien kehittämishaasteina potilaat näkivät sosiaalisia ja toiminnallisia muutostarpeita. Potilaat toivoivat, että palautetta annettaisiin ystävälliseen sävyyn potilastaloukkaamatta. Lisäksi osastolle kaivattiin lisää tekemistä. Hoitohenkilökunta toivoi kehittämistä yhdenmukaisten hoitomallien suunnitelluksi sekä koulutuksen lisäämisen. Lisäksi kaivattiin enemmän osastolla olemista, mikä tukee potilaiden kuntoutumista. Tutkimus auttaa yhteistyöosastomme kehittämishanketta ja tuo siihen lisää syvyyttä potilaiden näkökulman avulla. Psychoses make a mature deal of the mental problems.They are significant for our national economy and - health. We can reach deserving achievements with early interference and with effective, high-class and humanitarian treatment when it comes to the acute treatment of psychosis. The meaning of this research was to collect and describe the information of the treatment that the patients have had in the psychiatric department and about the treatment that the personnel use in their daily work, and to collect the information about how the patients and personnel would want to develop the treatment in the department. This research is also part of the co-operation department's own development project and the meaning of this research is also to deepen the project with the patients' standpoint. This research is qualitative. Data for the research was collected from six patients' interview and from question form from seven persons of personnel. The data vas analysed by using inductive content analysis. The patients told that the treatment that they had included social, functional and physical elements. The most important of these were conversation with the personnel, getting help for the daily problems, restriction and taking care of the medical treatment. The personnel described the treatment that they use are conversational, listening, supporting, helping in daily activity and the patients' restriction. According the patients the development challenges included getting feedback in a positive way without hurting patient's feelings. They also wished to get more activities to the department. The personnel needed a similar way to treat the patients. They also wanted to increase the time using with patients. Personnel also wanted to get more education to support the work they do. This research helps our co-operation department's development project and deepens it with the perspective of the patients.