Ympäristönhoitajan tutkinnon analyysi : julkisen sektorin työnantajien näkökulma
Helenius-Kalavainen, Marju (2009-12-02)
Helenius-Kalavainen, Marju
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2009-12-02
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa
henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1266841875-0
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1266841875-0
Tiivistelmä
Tavoitteena on ollut tutkia ympäristönhoitajan tutkinnon rakennetta, ja selvittää julkisen sektorin työnantajien suhtautumista ja asenteita toisen asteen ympäristöalan perustutkintoa suorittavia ympäristönhoitajia kohtaan. Olen myös selvittänyt minkälaista ympäristöalan perusosaamista työpaikoilla tarvitaan. Haastattelin, menetelmänä syvähaastattelu, kahta julkisen sektorin työnantajaa. Toinen edustaa kunta- ja toinen valtiotyönantajaa. Kehittämishankkeessani perehdyin seuraaviin peruskäsitteisiin: opetussuunnitelma, tutkintojen perusteet, luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon ympäristöalan koulutusohjelma, ympäristö ja ympäristökoulutus sekä työssäoppiminen. Ympäristönhoitajan tutkinto koostuu lukuisista opintokokonaisuuksista ollen hyvin pirstaleinen. Ammattinimike ei ole tarpeeksi kuvaava ja ammatin identiteetti on selkiytymätön. Työnantajat eivät tunne ympäristönhoitajien ammatillista osaamista. Kehittämishankkeen tuloksena selvisi, että ympäristönhoitajille voisi olla tulevaisuudessa tarvetta rakennetun ympäristön työtehtävissä, kuten vesi- ja jätehuollossa, energianhuollossa ja alueiden hoidossa esimerkiksi vesinäytteiden ottamisessa sekä bioenergian korjuuseen ja tienvarsien raivaukseen liittyvissä tehtävissä. Jatkossa ympäristöalan perustutkinnon opetussuunnitelmatyötä on tarpeen tehdä hyvin vuorovaikutteisesti opetushallituksen, oppilaitosten henkilöstön ja opiskelijoiden sekä tutkimuslaitosten ja kaikkien työnantajasektoreiden kanssa. Opetussuunnitelmatyön tulisi olla hyvin joustavaa, jotta ennätettäisi reagoida nopeasti muuttuvan maailman tarpeisiin. On tärkeä tunnistaa, mitä tietoja ja taitoja opiskelijoiden on osattava ennen työssäoppimisjaksoaan, ja mitä valmistuttuaan. Vain silloin työ ja työntekijä kohtaavat työpaikoilla, jolloin se on rikastava kokemus niin työntekijälle kuin työnantajallekin.