Oppimaan oppiminen maahanmuuttajien koulutuksessa
Korhonen, Sirpa (2009-09-02)
Korhonen, Sirpa
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2009-09-02
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa
henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1251979071-2
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1251979071-2
Tiivistelmä
Kehittämistyöni tutkii oppimaan oppimisen roolia aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa ja se on tehty nykyään Jyväskylän työvoimatoimiston hallinnoiman, maahanmuuttajien alkuvaiheen koulutukseen keskittyvän Palapeliprojektin käyttöön.
Työssä on kolme eri osaa. Teoreettinen osa tarkastelee oppimaan oppimista eri oppimiskäsitysten valossa ja pohtii
oppijan roolia. Maahanmuuttajakoulutukseen keskittyvä osa tuo esille maahanmuuttajien erityispiirteitä oppijoina ja pohdiskelee oppimaan oppimisen tarvetta ja luonnetta kotoutumiskoulutuksen alkuvaiheessa. Soveltava osa puolestaan tarjoaa konkreettisen harjoituspaketin, jota voidaan käyttää sellaisenaan tai muokattuna tilanteen mukaan oppitunneilla. Tässä työssä oppimisnäkemyksistä päällimmäiseksi nousee kognitiivis-konstruktivistinen käsitys, joka korostaa oppijan aktiivista roolia sekä aikaisemman tiedon merkitystä ja uuden rakentumista sen pohjalle. Aikuisen, toisesta
kulttuuriympäristöstä tulleen oppijan kohdalla kaikki kolme em. näkökohtaa ovat ensisijaisen tärkeitä oppimisen kannalta. Useimmille maahanmuuttajille tämäntyyppinen lähestymistapa oppimiseen – tai opiskeluun – on täysin vieras, ts. aikaisemmat oppimisympäristöt ovat painottaneet mekanistisempia oppimistapoja. Koska myöskään oppimisstrategiat eivät ole tuttuja, niihin tutustumiseen olisi hyvä varata aikaa koulutuksissa. Oppimista voitaisiin siten kehittää myös
tulevia koulutuksia silmällä pitäen. Työssäni oppimaan oppimisen harjoitukset keskittyvät hyvin perusasioihin, antamaan
alkusysäyksen aihekokonaisuudelle. Perusajatuksena on nostaa esille oppijoilla jo olemassa olevia tietoja ja taitoja omaan oppimiseen liittyen ja tarjota mahdollisuuksia uuden harjoitteluun.
Oppimaan oppiminen ja oppimisen taidot sisältyvät nykyiseen opetussuunnitelman perusteisiin ja melkeinpä jokainen
maahanmuuttajaoppija niitä tarvitsee, varsinkin jos hän suunnittelee jatkavansa opiskeluaan suomalaisissa koulutuksissa.
Maahanmuuttajakoulutuksen täytyy siis huomioida oppijoiden omaan oppimiseen liittyvät tarpeet entistä paremmin.
Työssä on kolme eri osaa. Teoreettinen osa tarkastelee oppimaan oppimista eri oppimiskäsitysten valossa ja pohtii
oppijan roolia. Maahanmuuttajakoulutukseen keskittyvä osa tuo esille maahanmuuttajien erityispiirteitä oppijoina ja pohdiskelee oppimaan oppimisen tarvetta ja luonnetta kotoutumiskoulutuksen alkuvaiheessa. Soveltava osa puolestaan tarjoaa konkreettisen harjoituspaketin, jota voidaan käyttää sellaisenaan tai muokattuna tilanteen mukaan oppitunneilla. Tässä työssä oppimisnäkemyksistä päällimmäiseksi nousee kognitiivis-konstruktivistinen käsitys, joka korostaa oppijan aktiivista roolia sekä aikaisemman tiedon merkitystä ja uuden rakentumista sen pohjalle. Aikuisen, toisesta
kulttuuriympäristöstä tulleen oppijan kohdalla kaikki kolme em. näkökohtaa ovat ensisijaisen tärkeitä oppimisen kannalta. Useimmille maahanmuuttajille tämäntyyppinen lähestymistapa oppimiseen – tai opiskeluun – on täysin vieras, ts. aikaisemmat oppimisympäristöt ovat painottaneet mekanistisempia oppimistapoja. Koska myöskään oppimisstrategiat eivät ole tuttuja, niihin tutustumiseen olisi hyvä varata aikaa koulutuksissa. Oppimista voitaisiin siten kehittää myös
tulevia koulutuksia silmällä pitäen. Työssäni oppimaan oppimisen harjoitukset keskittyvät hyvin perusasioihin, antamaan
alkusysäyksen aihekokonaisuudelle. Perusajatuksena on nostaa esille oppijoilla jo olemassa olevia tietoja ja taitoja omaan oppimiseen liittyen ja tarjota mahdollisuuksia uuden harjoitteluun.
Oppimaan oppiminen ja oppimisen taidot sisältyvät nykyiseen opetussuunnitelman perusteisiin ja melkeinpä jokainen
maahanmuuttajaoppija niitä tarvitsee, varsinkin jos hän suunnittelee jatkavansa opiskeluaan suomalaisissa koulutuksissa.
Maahanmuuttajakoulutuksen täytyy siis huomioida oppijoiden omaan oppimiseen liittyvät tarpeet entistä paremmin.