Harmonikansoiton tasosuoritusuudistus
Erkinheimo, Liisa (2009-06-23)
Erkinheimo, Liisa
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2009-06-23
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa
henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1245737167-2
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1245737167-2
Tiivistelmä
Suomen musiikkioppilaitosten liiton uudet tasosuoritusvaatimukset tulivat koekäyttöön lukuvuonna 2004–2005. Tasosuorituksilla tarkoitetaan musiikkiopistossa etenemisen tasoja, joista ennen käytettiin nimitystä kurssitutkinto. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten tasosuoritusuudistus toteutettiin harmonikan osalta ja miten se onnistui. Empiirisenä aineistona käytettiin harmonikansoiton opettajien haastatteluja heidän kokemuksistaan. Musiikkioppilaitosten tasosuoritusvaatimusten päivittäminen on tehnyt tutkinnoista ajanmukaisempia ja monipuolisempia. Uusissa vaatimuksissa on lisätty ryhmäsoittoa, vapaata säestystä ja improvisointia. Ensimmäistä kertaa vapaalle säestykselle on myös tehty omat soitinkohtaiset vaatimukset. Uudet vaatimukset korostavat esiintymisen roolia ja tasosuoritus on mahdollista tehdä myös konsertin muodossa. Harmonikan tasosuorituksia on kokonaisuudessaan helpotettu. Harmonikansoittajien tutkinnot ovat aikaisemmin olleet vaikeampia kuin monien muiden instrumenttien, koska sillä on pyritty todistamaan harmonikan sopivuutta taidemusiikkiin. Monet haastatellut opettajat ovat olleet tyytyväisiä uudistukseen. Uudet vaatimukset ovat helpottaneet ja selkiyttäneet heidän työtään ja tehneet siitä mielenkiintoisempaa. Kun ohjelmisto on vapaammin valittavissa kuin ennen, tasosuorituksista tulee enemmän oppilaiden itsensä näköisiä ja persoonallisempia. Tasosuoritusuudistus tuo muutoksia myös musiikkipedagogien työhön. Nykyään musiikkipedagogit tarvitsevat aikaisempaa enemmän luovaa oman osaamisen käyttöä ja joustavuutta. Monipuolinen ohjelmisto haastaa opettajia sovittamaan ja säveltämään enemmän. Soitonopettajilta vaaditaan nyt monipuolisempia taitoja kuin aikaisemmin, mikä olisi otettava huomioon myös heidän koulutuksessaan. Musiikkipedagogien improvisoinnin, vapaan säestyksen ja ryhmäopetuksen koulutusta täytyisi lisätä. Uusien taitojen hankkimista olisi tuettava nykyistä enemmän oppilaitosten järjestämin täydennyskoulutuksin.