Mentoroinnilla tukea perehdyttämiseen Pirkanmaan ammattiopistossa
Hautakangas, Helena (2009-01-30)
Hautakangas, Helena
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2009-01-30
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa
henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1237979151-7
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1237979151-7
Tiivistelmä
Kehittämishankkeen tavoitteena oli löytää käytännönläheinen ja toteutuskelpoinen mentorointimalli tukemaan uuden opettajan perehtymistä Pirkanmaan ammattiopistossa. Lisäksi tutkimuskohteena oli tarkastella voidaanko mentoroinnilla tukea perinteistä perehdyttämistä. Mentoroinnilla tarkoitetaan kahdenkeskistä vuorovaikutussuhdetta, jossa kummankin osapuolen (mentorin ja aktorin) käyttöteorioita, uskomuksia ja merkitysrakenteita tarkastellaan kriittisesti ja niitä pyritään kehittämään. Molemmat ovat prosessissa oppijoina ja kehittyvinä yksilöinä. Mentor on mentoroitavaa vanhempi tai kokeneempi työntekijä, joka siirtää kokemustietoaan tälle. Aktor on nuorempi tai uusi työntekijä ja tiedon vastaanottaja, joka reflektoi omaa työtään oppimisensa kautta. Pirkanmaan ammattiopisto on osa Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymää eli Pirkoa. Pirkanmaan ammattiopisto vastaa nuorten ammatillisesta koulutuksesta. Kehittämishanke käynnistyi, koska ammattiopistossa oli samanaikaisesti käynnissä opetushallituksen rahoittama, vuonna 2007 alkanut sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon alueellisten oppimisympäristöjen Sotereppu-kehittämishanke. Sotereppu-hankeeseen liittyy paljon uusia oppimisympäristöjä. Tämä ja monet muut opettamisen uudet haasteet toivat tarpeen kehittää myös perehdyttämisen mallia, jossa hyödynnetään kokeneen opettajan ohjausta eli mentorointia uuden opettajan eli aktorin perehtymisen tukena. Käytännössä hankkeessa kokeiltiin mentorointia perinteisen perehdyttämisen tukena uusiin ja haastaviin oppimisympäristöihin sekä työtapoihin perehtymisessä. Hankkeessa käytettiin kasvotusten tapahtuvan ohjauksen lisäksi myös ohjausta verkossa ja virtuaalisesti. Tulokseksi kehittämishankkeessa saatiin kokemuksia siitä, että mentoroinnilla voidaan tukea perinteistä perehdyttämistä ja tuoda kollegiaalista tukea työssä jaksamiseen etenkin silloin, kun on kysymys uusista ja haastavista työtavoista tai käytänteistä opettamisessa. Tulevaisuudessa tulee tutkia mentorointia laaja-alaisesti, vertailevan tutkimuksen avulla sekä mentoroinnin resursointia tarkastellen. Avartavaa näkökulmaa mentorointiin voi tuoda myös tarkastelu mentorin näkökulmasta.