Maahanmuuttajataustaisten lasten identiteetin tukeminen esiopetuksessa
Purontaka, Anna (2009-01-30)
Purontaka, Anna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2009-01-30
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa
henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1237554112-9
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1237554112-9
Tiivistelmä
Opinnäytetyön päätavoitteena oli selvittää, miten maahanmuuttajataustaisten lasten identiteettiä tuetaan Jyväskylän kaupungin päiväkotien esiopetusryhmissä. Tutkimuksen pääasiallista tutkimustehtävää tarkennettiin tutkimalla myös kasvatuskumppanuutta sekä maahanmuuttajataustaisten lasten kahden kulttuurin kansalaiseksi tukemista. Lisäksi tutkimuksen avulla haluttiin saada selville monikulttuuristen esiopetusryhmien kasvatushenkilökunnan kohtaamat haasteet sekä toiminnan mahdolliset kehittämistarpeet. Opinnäytetyö tehtiin Jyväskylän kaupungin päivähoidolle ja toimeksiantajana toimi päivähoidon maahanmuuttajatyöstä vastaava Taru Kivijärvi. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen ja tutkimustulokset kerättiin avoimen kyselylomakkeen avulla. Kysely oli osoitettu Jyväskylän kaupungin päiväkotien esiopetusryhmien kasvatushenkilökunnalle. Tutkimus toteutettiin lokakuussa 2008 ja analysoitiin teemoittelun avulla. Tutkimus koostui seitsemän esiopetusryhmän kasvatushenkilökunnan vastauksista. Määrä oli 44 % kaikista maahanmuuttajataustaisia lapsia sisältävistä esiopetusryhmistä. Tutkimukseen osallistuneiden kasvatushenkilökuntien esiopetusryhmissä oli yhteensä 21 maahanmuuttajataustaista lasta, joiden osuus oli 54 % kaikista Jyväskylän kaupungin päiväkotien esiopetusryhmien maahanmuuttajataustaisista lapsista. Tutkimustulosten mukaan maahanmuuttajataustaisten lasten identiteettiä tuettiin muun muassa heidän kulttuuriaan arvostamalla ja kunnioittamalla. Esiopetusryhmien kasvatushenkilökunta koki olevansa omalta osaltaan vastuussa maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kieleen ja kulttuuriin sopeuttamisesta ja maahanmuuttajataustaisten vanhempien tukemisesta lapsen äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisessä. Arjen kasvatuskumppanuuden toteuttamisen kasvatushenkilökunta koki vaikeana toteuttaa kielimuurien vuoksi ja siksi päivittäinen kanssakäyminen oli haastavaa. Maahanmuuttajataustaisia lapsia sisältäviin esiopetusryhmiin toivottiin lisää henkilökuntaa niin, että suomi toisena kielenä – opetus saataisiin toimimaan aktiivisesti. Myös kieliavustajia sekä äidinkielen kerhoja useammille kieliryhmille toivottiin.