Naisten kokemuksia perhe- ja lähisuhdeväkivallasta
Hautala, Heini; Heikkinen, Elina; Järvenpää, Minna (2008-12-02)
Hautala, Heini
Heikkinen, Elina
Järvenpää, Minna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2008-12-02
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa
henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1228221510-1
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1228221510-1
Tiivistelmä
Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on yhteiskunnallinen ongelma. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta vaikuttaa naisen kokonaisvaltaiseen terveyteen aiheuttamalla fyysisiä ja psyykkisiä oireita sekä sosiaalisia ongelmia. Väkivallan ilmapiiri vaikuttaa myös lapseen ja perheeseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa naisiin kohdistuvaa perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa sekä naisten ammatillisen tuen tarvetta ja avun saantia Keski-Suomen keskussairaalan Naistentautien osaston ja naistentautien poliklinikan asiakkaiden keskuudessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää hoitotyötä lisäämällä henkilökunnan tietoisuutta perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyydestä, muodoista ja naisten toiveista avun ja tuen suhteen. Tutkimukseen osallistui 133 19–79-vuotiasta naistentautien osaston ja poliklinikan asiakasta. Tutkimus suoritettiin kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä strukturoituja että avoimen kysymyksen. Tutkimustuloksista ilmeni, että 62 % naisista oli kokenut väkivaltaa jossain elämänsä vaiheessa. Yleisin väkivallan tekijä oli ollut puoliso tai ex-puoliso. Väkivaltaa kokeneista naisista vain 29 % oli hakenut apua tilanteeseensa. Tyytyväisimpiä oltiin hoitajilta, lääkäriltä sekä ystäviltä ja läheisiltä saatuun apuun. Väkivaltatilanteesta haluttiin mieluiten keskustella psykologin sekä ystävien ja läheisten kanssa ja väkivalta haluttiin ottaa puheeksi itse. Keskustelu väkivaltatilanteesta koettiin useimmiten helpoksi tai huojentavaksi, mutta osa vastaajista koki keskustelun vaikeaksi, syyllistäväksi tai turhaksi. Jatkotutkimushaasteeksi nousi laadullisen tutkimuksen tekeminen naisten perhe- ja lähisuhdeväkivaltakokemuksista sekä selvittää henkisen ja fyysisen väkivallan eroja avun hakemisessa ja saamisessa.