Oppijasta asiantuntijaksi : opiskelijanäkökulmia sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opetuksen ja ohjauksen kehittämiseen
Kaera, Taru (2008-05-20)
Kaera, Taru
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2008-05-20
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa
henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1213703930-2
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1213703930-2
Tiivistelmä
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liittyvää tutkimusta on tehty Suomessa vielä vähän. Opetusministeriö on selvityksessään (2007) todennut, että korkeakouluopetusta tulee kehittää edelleen opiskelijan osaamisen, oppimisen ja oppimisprosessin näkökulmista. Tutkimuksen toimeksiantajana on Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Tavoitteena on kehittää ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon oppimis- ja ohjausprosessia opiskelijalähtöisesti. Tuloksista saatavan tiedon pohjalta on mahdollista arvioida miten koulutusta voidaan kehittää, ja miten opiskelijaa voidaan parhaiten tukea hänen oppimisprosessinsa eri vaiheissa. Työn teoreettisen viitekehyksen muodostaa elinikäinen oppiminen, aikuiskoulutus, opiskelijalähtöinen ja oppijakeskeinen opetus ja sen kehittäminen. Lähtökohtana työssä on ylemmän ammattikorkeakouluopiskelijan oppimisprosessi. Oppimisprosessista on teoriataustaan ja kokemukselliseen tietoon pohjautuen laadittu kuvaus, joka täydentyy tutkimuksen tulosten myötä. Oppimisprosessi jakaantuu aloitusvaiheeseen, kontaktiopetuksen vaiheeseen ja oppimisen ja osaamisen syventymisen vaiheeseen. Tutkimusaineisto koostuu neljästä teemahaastattelusta, joissa haastateltiin yhdeksää (9) Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon terveydenedistämisen koulutusohjelman opiskelijaa, joiden suuntautumisvaihtoehtona on moniammatillinen johtamisen ja kehittämisen asiantuntijuus. Aineistoa analysoitiin laadullisella sisällön analyysilla. Tutkimuksesta kävi ilmi, että opiskelijat tarvitsevat ohjausta erityisesti opintojen aloitusvaiheessa. Ryhmä toimii tärkeimpänä oppimisen ja asiantuntijuuden jakajana. Ryhmäytymiseen panostaminen koettiin aloitusvaiheessa tärkeäksi. Tutorohjausta tarvitaan HOPS: n tekemisessä, urapolulla etenemisessä ja opintoihin liittyvissä asioissa. Opinnäytetyöprosessin aloittaminen heti opintojen alussa koettiin ristiriitaiseksi, sillä aihe saattaa muuttua opintojen edetessä. Opiskelijat toivoivat oman ammatillisen kasvun ja oman urapolun tarkastelua ja peilaamista koulutuksen aikana. Myös tutkinnon vaikutusta uralla etenemiseen pohdittiin. Keskusteluille, dialogille ja keskinäiselle vuorovaikutukselle koettiin jäävän liian vähän aikaa. Tutortoimintaa tulisi kehittää edelleen siten, että ohjataan paitsi käytännön asioissa myös henkilökohtaisella urapolulla. Opinnäytetyöprosessia ja sen aloittamista tulisi porrastaa ajallisesti. Opiskelijoiden osaamisen tunnistamisessa ja hyödyntämisessä tarvitaan lisää menetelmiä ja kokemuksia. Dialogisuus on oppimisen ja osaamisen kehittämisen lähtökohta. Koulutusta voidaan kehittää myös pedagogisten menetelmien kuten ongelmakeskeisen oppimisen (PBL) ja tutkivan oppimisen avulla.