Toistaiseksi lapsettomien lesbojen ajatuksia äitiydestä ja sen toteuttamisesta
Tynninen, Katja (2008-05-22)
Tynninen, Katja
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK University of Applied Sciences
2008-05-22
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa
henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1212733124-2
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk-1212733124-2
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata toistaiseksi lapsettomien lesbojen ajatuksia äitiydestä ja äitiyssuunnitelmista. Tutkimuksessa selvitettiin myös heidän näkemyksiään äitiyttä koskevasta nykyisestä lainsäädännöstä ja muuttuvan lainsäädännön vaikutuksista äitiyteen. Työn tavoitteena oli tehdä aihetta tutummaksi terveydenhuollossa ja herättää siitä keskustelua. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin vapaamuotoista kirjoitelmaa. Tutkimukseen osallistui kuusi internetin keskustelupalstalla kirjoituspyyntöön vastannutta naista maaliskuussa 2008. Aineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla. Tulosten mukaan biologisuus ei ollut välttämätön edellytys äitiydelle. Nuoruudessa lesboudella oli kuitenkin ollut vaikutusta ajatuksiin äitiydestä. Tarkkoja keinoja toteuttaa äitiyttä eivät vastaajat osanneet nimetä. He kuitenkin pohtivat lisääntymiskeinojen haittoja ja eri keinovaihtoehtoja. Hedelmöityshoitolailla koettiin olevan jonkin verran vaikutusta äitiyden toteuttamiseen. Perheen sisäisen adoption mahdollisuus nähtiin helpottavan lapsensaamista toteutuessaan. Ulkopuolinen adoptio koettiin hyvänä keinona, jos se olisi vain mahdollista naispareille. Lapsen biologinen isä sai erilaisia rooleja naisparin perheessä naisten kirjoitelmissa. Lapsen oikeus tuntea biologinen isänsä koettiin hyvin tärkeäksi asiaksi lapsen kannalta. Johtopäätöksenä voidaan esittää, että lesbojen lapsensaantiprosessia tulisi pystyä helpottamaan lain turvin. Lapsen hankkimisen keinoja on hankala suunnitella ennalta johtuen puuttuvista laista, joka mahdollistaisi sen tasavertaisina. Biologisuus ei ole äitiydelle ehdotonta, sosiaalinen äitiys on yhdenvertaista ja ulkopuolinen adoptio hyvä vaihtoehto. Lapsen mahdollisuutta tuntea biologinen isänsä pidetään pääasiallisesti hyvänä asiana. Tuloksia voidaan hyödyntää kohdatessa naispareja ja heidän perheitään. Tulokset auttavat myös ymmärtämään ja laajentamaan käsityksiä perheiden monimuotoisuudesta.