Ekonometrinen tutkimus finanssipolitiikan vaikutuksista
Willman, Alpo (01.01.1976)
Numero
38Julkaisija
Suomen Pankki
1976
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201808081923Tiivistelmä
Tämä tutkimus keskittyy kokonaismallin julkisen talouden lohkon esittelyyn sekä erilaisten finanssipoliittisten toimenpiteiden vaikutusten mittaamiseen. Tutkimus on kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa, joka muodostuu luvuista II - VI, rakennetaan julkisen talouden lohkolIe malli ja esitellään lohkon kytkennät kokonaismallin muihin osiin.
Lohko muodostuu välittömien verojen kantoa kuvaavasta systeemistä sekä valtiontalouden, kansaneläkelaitoksen ja kuntien talouden osalohkoista. Sekä julkiset tulot että menot on melko pitkälle disaggregoitu ja niiden kehitystä on pyritty selittämään toisaalta julkisen vallan kontrollissa olevien päätösmuuttujien ja toisaalta kokonaismallin kannalta endogeenisten muuttujien avulla.
Koska tulosten luotettavuus riippuu käytettävän menetelmän validisuudesta, tutkitaan toisessa vaiheessa kokonaismallin ennustekykyä. Tarkastelu suoritetaan ns. ex post ennusteiden valossa, jolloin ennalta määrätyistä muuttujista käytetään niiden toteutuneita arvoja. Kokonaismallin ennustekykyä käsitellään tutkimuksen VII luvussa.
VIII luvussa, jossa kuvataan tutkimuksen kolmatta vaihetta, esitetään erilaisten finanssipoliittisten toimenpiteiden vaikutusten mittaamista. Niitä mitataan toisaalta keskeisten kokonaistaloudellisten tavoitemuuttujien kannalta ja toisaalta valtion budjetti tasapainon kannalta. Myös valtion tulojen ja menojen erotuksena syntyvän valtion rahoitustarpeen rahoitusmarkkinoiden kautta tapahtuvan vaikutuksen suuruutta tutkitaan.
Lohko muodostuu välittömien verojen kantoa kuvaavasta systeemistä sekä valtiontalouden, kansaneläkelaitoksen ja kuntien talouden osalohkoista. Sekä julkiset tulot että menot on melko pitkälle disaggregoitu ja niiden kehitystä on pyritty selittämään toisaalta julkisen vallan kontrollissa olevien päätösmuuttujien ja toisaalta kokonaismallin kannalta endogeenisten muuttujien avulla.
Koska tulosten luotettavuus riippuu käytettävän menetelmän validisuudesta, tutkitaan toisessa vaiheessa kokonaismallin ennustekykyä. Tarkastelu suoritetaan ns. ex post ennusteiden valossa, jolloin ennalta määrätyistä muuttujista käytetään niiden toteutuneita arvoja. Kokonaismallin ennustekykyä käsitellään tutkimuksen VII luvussa.
VIII luvussa, jossa kuvataan tutkimuksen kolmatta vaihetta, esitetään erilaisten finanssipoliittisten toimenpiteiden vaikutusten mittaamista. Niitä mitataan toisaalta keskeisten kokonaistaloudellisten tavoitemuuttujien kannalta ja toisaalta valtion budjetti tasapainon kannalta. Myös valtion tulojen ja menojen erotuksena syntyvän valtion rahoitustarpeen rahoitusmarkkinoiden kautta tapahtuvan vaikutuksen suuruutta tutkitaan.