Ensimmäiset eurot : Eurosetelisarjan synty, liikkeeseenlasku ja ensi vuosikymmen
Heinonen, Antti (15.04.2014)
Julkaisija
Suomen Pankki
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201502041045Sisällysluettelo
Johdanto 17
1. Yhteisen eurooppalaisen setelin valmistelun organisointi ja ratkaistavat kysymykset 21
Ajatus rahaliitosta käynnisti tulevien euroseteleiden valmistelun jo vuonna 1991 22
Keväällä 1992 perustettu seteliryhmä ryhtyi valmistelemaan yhteistä eurooppalaista seteliä 26
Euroopan rahapoliittinen instituutti perustettiin vuonna 1994 29
Suomen Pankki mukaan yhteisen rahan valmisteluun kesällä 1994 30
2. Yhteisen eurooppalaisen setelisarjan arvot ja ulkoasu sekä eri seteleiden koko 33
Setelisarjan arvot muotoutuivat selkeiden periaatteiden pohjalta 34
Haasteena yhteisen setelin ulkoasu ja tekstitys 36
Kotimainen EMU-valmistelu organisoitui 37
Tarinoita seteleiden allekirjoituksista 40
Seteleiden kokoerot sopeutettiin näkövammaisten tarpeisiin 42
Seteleiden aitoustekijöiden valintaperusteet muotoutuivat 43
Seteleiden sopiva minimikoko ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten kuluessa 43
Suomen Pankin edustajana
seteleiden liikkeeseenlaskua valmistelevan ryhmän puheenjohtajaksi 46
3. Seteleiden aihepiirin valinta ja suunnittelukilpailu 49
Asiantuntijaryhmät ideoivat seteleiden aihepiirin 50
Seteleiden suunnittelukilpailu järjestettiin alkuvuodesta 1996 54
Seteliryhmä aloitti vuosittaiset kokouksensa Frankfurtin
ulkopuolella 54
4. EMIn neuvosto valitsi suunnittelukilpailun voittajan, minkä jälkeen ehdotus viimeisteltiin ja loput ulkoasuun liittyvät avoimet kysymykset ratkaistiin 65
Suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen ulkoasu työstettiin lopullisiksi setelimalleiksi 66
Euroseteleiden suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen valinta yllätti pääjohtaja Lamfalussyn helppoudellaan 68
Myös euroseteleihin liittyvät oikeudelliset kysymykset valmisteltiin huolellisesti 77
Euroseteleiden numerointiin piti löytää yhteinen ratkaisu 72
5. Euroopan keskuspankin aloitettua toimintansa kesäkuussa 1998 ylimmäksi päätöksentekoelimeksi tuli EKP:n neuvosto, ja EKPJ:n setelikomitea muodostettiin 77
Seteleiden valmistelun uudelleenorganisointi EKP:n setelijohtajana 78
Eugenio Domingo Solans seteliasioista vastaavana EKP:n johtokunnan jäsenenä 82
6. Eurorahanvaihdon logistiset valmistelut 85
Eurorahojen liikkeeseenlaskun päivämäärä ja vaihtomuodollisuudet oli päätettävä hyvissä ajoin etukäteen 86
EMI ja EKP tapasivat keskeiset sidosryhmät puolivuosittain syksystä 1997 lähtien 89
Liikkeeseenlaskua varten tarvittavat eurosetelimäärät arvioitiin säännöllisesti 89
7. Euroseteleiden tuotantovalmistelut ja laajamittaisen tuotannon käynnistäminen 93
Euroseteleiden tuotannon valmistelu käsitti useita eri vaiheita 94
Koesetelillä testattiin setelipainojen kykyä painaa tasalaatuisia seteleitä 94
Koetuotannon jälkeen valmistettiin painolaatat, painettiin esituotanto ja perustettiin laadunhallintajärjestelmä 97
Hologrammin alkuperäiskappale katosi lennon aikana 98
Laajamittainen eurosetelituotanto käynnistyi kesällä 1999 99
Mittavaa tuotantoa ei haluttu kutsua massatuotannoksi 105
8. Tuotannossa ei täysin vältytty yllätyksiltä 107
Inhimillinen erehdys seteleiden valokopiointia ehkäisevän aitoustekijän painamisessa 108
Korroosio-ongelmia varmuuslangan metalloinnista 109
500 euron setelistä puuttui hologrammi 111
9. Euroseteleiden liikkeeseenlaskun valmistelut 113
Eurokäteisen käyttöönotto aiheutti rauhanajan suurimman logistisen operaation Euroopassa 114
Lineaarinen veloitusmalli ei ollut ensimmäistä kertaa käytössä 118
Käteis- ja myyntiautomaattien muuntamiseen valmistauduttiin huolellisesti 119
Käteisen käyttöönottoa koordinoinut eurojärjestelmän komitea 121
10. Euro 2002 -tiedotuskampanja 123
Suuren yleisön perehdyttämiseksi jaettiin 200 miljoonaa
euroesitettä 124
Media oli poikkeuksellisen kiinnostunut rahanvaihdon
valmisteluista 127
11. Rahanvaihdon toteutus 133
Kansalliset setelit vaihtuivat euroseteleihin ennakoitua
nopeammin 134
Käteistä euroa vastaanottamassa Frankfurtissa - myös Suomen Pankissa riitti uudenvuodenyönä vierailijoita 137
Käteisautomaatit muunnettiin toimimaan euroseteleillä muutamassa päivässä, myyntiautomaattien muuntaminen vei pidempään 141
Onnistunut rahanvaihto herätti laajalti huomiota 743
12. Euroseteleiden ja niiden väärennösten kehitys käyttöönoton jälkeen 145
Eurosetelistön määrä on kasvanut jatkuvasti 146
Euroseteleiden käyttöönotto on muuttanut seteleiden markkakauden kehityssuuntia Suomessa 148
Lehman Brothers -investointipankin konkurssi kiihdytti eurosetelistön kysyntää 149
Aitoustekijät ehkäisevät euroväärennöksiä 153
Väärennökset kiinnostavat mediaa 160
13. Euroseteleiden liikkeeseenlaskun jälkeiset haasteet 163
Yhteistyö tuo tehoa eurojärjestelmän rahahuoltoon 164
Tehokkuushyötyjä tarkastellaan kaikkien käteisen rahan kiertoon osallistuvien toimijoiden kannalta 167
Euroseteleiden käyttöönotto ja liikkeeseenlasku ovat vaikuttaneet myös euroalueen ulkopuolisten keskuspankkien käytäntöihin 168
Kansallisen rahahuollon järjestelmäriskien vaikutukset: Heros-yhtiön konkurssi 168
14. Euroseteleiden ominaisuudet herättävät kiinnostusta 171
TBT eli tributyylitina huolestutti euroseteleissä 172
Radiotaajuisen etätunnistuksen käyttöä euroseteleissä
spekuloitiin 173
Euroopan parlamentti esitti l ja 2 euron setelin käyttöönottoa 173
Yhdysvaltain kongressin tarkastusvirasto oli kiinnostunut
1 ja 2 euron seteleitä koskevista selvityksistä 774
Berliinistä löytyneet haperot setelit askarruttivat 175
15. Uusien EU-maiden myötä euron käyttöönoton valmistelut tulivat jälleen ajankohtaisiksi 177
Mukana Viron eurokeskusteluissa 181
16. Kohti Europa-sarjaa 183
Vaativa tie kohti toista eurosetelisarjaa käynnistyi 184
EKP:n neuvosto edellytti quantum leap -tekijöitä toiseen eurosetelisarjaan 185
Toista eurosetelisarjaa koskeva projekti käynnistettiin 186
Toisen eurosetelisarjan suunnittelu päätyi Europa-sarjaan 188
EKP:n neuvosto hyväksyi toisen eurosetelisarjan aitoustekijät 189
EKP:n setelijohtajan tehtävistä luopumisen jälkeen työ jatkui maailmanlaajuisen seteliväärennösten vastaisen yhteistyön parissa 190
Pääjohtaja Trichet'llä riitti kiinnostusta myös euroseteleihin 192
17. Euroseteleiden kaksi vuosikymmentä 195
1. Yhteisen eurooppalaisen setelin valmistelun organisointi ja ratkaistavat kysymykset 21
Ajatus rahaliitosta käynnisti tulevien euroseteleiden valmistelun jo vuonna 1991 22
Keväällä 1992 perustettu seteliryhmä ryhtyi valmistelemaan yhteistä eurooppalaista seteliä 26
Euroopan rahapoliittinen instituutti perustettiin vuonna 1994 29
Suomen Pankki mukaan yhteisen rahan valmisteluun kesällä 1994 30
2. Yhteisen eurooppalaisen setelisarjan arvot ja ulkoasu sekä eri seteleiden koko 33
Setelisarjan arvot muotoutuivat selkeiden periaatteiden pohjalta 34
Haasteena yhteisen setelin ulkoasu ja tekstitys 36
Kotimainen EMU-valmistelu organisoitui 37
Tarinoita seteleiden allekirjoituksista 40
Seteleiden kokoerot sopeutettiin näkövammaisten tarpeisiin 42
Seteleiden aitoustekijöiden valintaperusteet muotoutuivat 43
Seteleiden sopiva minimikoko ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten kuluessa 43
Suomen Pankin edustajana
seteleiden liikkeeseenlaskua valmistelevan ryhmän puheenjohtajaksi 46
3. Seteleiden aihepiirin valinta ja suunnittelukilpailu 49
Asiantuntijaryhmät ideoivat seteleiden aihepiirin 50
Seteleiden suunnittelukilpailu järjestettiin alkuvuodesta 1996 54
Seteliryhmä aloitti vuosittaiset kokouksensa Frankfurtin
ulkopuolella 54
4. EMIn neuvosto valitsi suunnittelukilpailun voittajan, minkä jälkeen ehdotus viimeisteltiin ja loput ulkoasuun liittyvät avoimet kysymykset ratkaistiin 65
Suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen ulkoasu työstettiin lopullisiksi setelimalleiksi 66
Euroseteleiden suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen valinta yllätti pääjohtaja Lamfalussyn helppoudellaan 68
Myös euroseteleihin liittyvät oikeudelliset kysymykset valmisteltiin huolellisesti 77
Euroseteleiden numerointiin piti löytää yhteinen ratkaisu 72
5. Euroopan keskuspankin aloitettua toimintansa kesäkuussa 1998 ylimmäksi päätöksentekoelimeksi tuli EKP:n neuvosto, ja EKPJ:n setelikomitea muodostettiin 77
Seteleiden valmistelun uudelleenorganisointi EKP:n setelijohtajana 78
Eugenio Domingo Solans seteliasioista vastaavana EKP:n johtokunnan jäsenenä 82
6. Eurorahanvaihdon logistiset valmistelut 85
Eurorahojen liikkeeseenlaskun päivämäärä ja vaihtomuodollisuudet oli päätettävä hyvissä ajoin etukäteen 86
EMI ja EKP tapasivat keskeiset sidosryhmät puolivuosittain syksystä 1997 lähtien 89
Liikkeeseenlaskua varten tarvittavat eurosetelimäärät arvioitiin säännöllisesti 89
7. Euroseteleiden tuotantovalmistelut ja laajamittaisen tuotannon käynnistäminen 93
Euroseteleiden tuotannon valmistelu käsitti useita eri vaiheita 94
Koesetelillä testattiin setelipainojen kykyä painaa tasalaatuisia seteleitä 94
Koetuotannon jälkeen valmistettiin painolaatat, painettiin esituotanto ja perustettiin laadunhallintajärjestelmä 97
Hologrammin alkuperäiskappale katosi lennon aikana 98
Laajamittainen eurosetelituotanto käynnistyi kesällä 1999 99
Mittavaa tuotantoa ei haluttu kutsua massatuotannoksi 105
8. Tuotannossa ei täysin vältytty yllätyksiltä 107
Inhimillinen erehdys seteleiden valokopiointia ehkäisevän aitoustekijän painamisessa 108
Korroosio-ongelmia varmuuslangan metalloinnista 109
500 euron setelistä puuttui hologrammi 111
9. Euroseteleiden liikkeeseenlaskun valmistelut 113
Eurokäteisen käyttöönotto aiheutti rauhanajan suurimman logistisen operaation Euroopassa 114
Lineaarinen veloitusmalli ei ollut ensimmäistä kertaa käytössä 118
Käteis- ja myyntiautomaattien muuntamiseen valmistauduttiin huolellisesti 119
Käteisen käyttöönottoa koordinoinut eurojärjestelmän komitea 121
10. Euro 2002 -tiedotuskampanja 123
Suuren yleisön perehdyttämiseksi jaettiin 200 miljoonaa
euroesitettä 124
Media oli poikkeuksellisen kiinnostunut rahanvaihdon
valmisteluista 127
11. Rahanvaihdon toteutus 133
Kansalliset setelit vaihtuivat euroseteleihin ennakoitua
nopeammin 134
Käteistä euroa vastaanottamassa Frankfurtissa - myös Suomen Pankissa riitti uudenvuodenyönä vierailijoita 137
Käteisautomaatit muunnettiin toimimaan euroseteleillä muutamassa päivässä, myyntiautomaattien muuntaminen vei pidempään 141
Onnistunut rahanvaihto herätti laajalti huomiota 743
12. Euroseteleiden ja niiden väärennösten kehitys käyttöönoton jälkeen 145
Eurosetelistön määrä on kasvanut jatkuvasti 146
Euroseteleiden käyttöönotto on muuttanut seteleiden markkakauden kehityssuuntia Suomessa 148
Lehman Brothers -investointipankin konkurssi kiihdytti eurosetelistön kysyntää 149
Aitoustekijät ehkäisevät euroväärennöksiä 153
Väärennökset kiinnostavat mediaa 160
13. Euroseteleiden liikkeeseenlaskun jälkeiset haasteet 163
Yhteistyö tuo tehoa eurojärjestelmän rahahuoltoon 164
Tehokkuushyötyjä tarkastellaan kaikkien käteisen rahan kiertoon osallistuvien toimijoiden kannalta 167
Euroseteleiden käyttöönotto ja liikkeeseenlasku ovat vaikuttaneet myös euroalueen ulkopuolisten keskuspankkien käytäntöihin 168
Kansallisen rahahuollon järjestelmäriskien vaikutukset: Heros-yhtiön konkurssi 168
14. Euroseteleiden ominaisuudet herättävät kiinnostusta 171
TBT eli tributyylitina huolestutti euroseteleissä 172
Radiotaajuisen etätunnistuksen käyttöä euroseteleissä
spekuloitiin 173
Euroopan parlamentti esitti l ja 2 euron setelin käyttöönottoa 173
Yhdysvaltain kongressin tarkastusvirasto oli kiinnostunut
1 ja 2 euron seteleitä koskevista selvityksistä 774
Berliinistä löytyneet haperot setelit askarruttivat 175
15. Uusien EU-maiden myötä euron käyttöönoton valmistelut tulivat jälleen ajankohtaisiksi 177
Mukana Viron eurokeskusteluissa 181
16. Kohti Europa-sarjaa 183
Vaativa tie kohti toista eurosetelisarjaa käynnistyi 184
EKP:n neuvosto edellytti quantum leap -tekijöitä toiseen eurosetelisarjaan 185
Toista eurosetelisarjaa koskeva projekti käynnistettiin 186
Toisen eurosetelisarjan suunnittelu päätyi Europa-sarjaan 188
EKP:n neuvosto hyväksyi toisen eurosetelisarjan aitoustekijät 189
EKP:n setelijohtajan tehtävistä luopumisen jälkeen työ jatkui maailmanlaajuisen seteliväärennösten vastaisen yhteistyön parissa 190
Pääjohtaja Trichet'llä riitti kiinnostusta myös euroseteleihin 192
17. Euroseteleiden kaksi vuosikymmentä 195