EMU ja pankkivalvonta
(12.04.2000)
Numero
HuhtikuuJulkaisija
Euroopan keskuspankki
2000
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201408074635Tiivistelmä
Yhteisen rahan käyttöönotto on vahvistanut euroalueen pankkitoiminnan kansain älistymistä.Suurten maksujen ja pankkien välisten markkinoiden infrastruktuurien yhdentyminen sekä pääomamarkkinoiden integraation laajeneminen ovat jo lisänneet ja luoneet uudentyyppisiä kytköksiä pankkien välille.Vaikka suurin osa perinteisen pankkitoiminnan riskeistä syntyy yhä kotimaan markkinoilla,euron käyttöönotosta johtuvien muutosten myötä pankit altistuvat entistä enemmän kansallisten rajojen ulkopuolelta peräisin oleville sokeille. Pankkivalvonnan institutionaalinen kehikko perustuu paljolti kansallisiin järjestelyihin,joissa monenlaiset ratkaisumallit o at edelleen mahdollisia.Samanaikaisesti pankkivalvonta edellyttää laajaa yhteistyötä niin kansallisten pankkivalvontaviranomaisten kuin kansallisten valvontaviranomaisten ja eurojärjestelmän kes- ken riittävän tiedonvaihdon turvaamiseksi ja joustavan kriisinhallinnan varmistamiseksi silloin,kun kriisin vaikutukset leviävät maasta toiseen.Periaatteessa institutionaalinen kehikko (eli Euroopan yhteisön perusta- missopimus ja EU:n direktiivit)on riittävä,mutta valvontayhteistyön operationaalista puolta on jatkuvasti kehitettävä sen varmistamiseksi,että alvonta hoidetaan tehokkaasti entistä integroituneemmilla euroalueen pankkimarkkinoilla.Tämänsuuntaisiin toimiin onkin jo ryhdytty,ja prosessin on jatkuttava.Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ)pankkivalvontakomitea perustettiin sekä avustamaan eurojärjestelmää sen tehtävässä tukea luottolaitosten toiminnan vakauden valvonnasta ja rahoitusjärjestelmän vakaudesta vastaavien kansallisten viranomaisten politiikan sujuvaa toteuttamista että kehittämään valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä.