Kansallisen ja kansainvälisen pelastustoiminnan välinen synergia
Suokonautio, Jari (2021)
Suokonautio, Jari
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021071516808
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021071516808
Tiivistelmä
Suomi on kohta kolmekymmentävuotta ollut mukana kansainvälisessä pelastustoiminnassa, mutta sen integroituminen kansalliseen pelastustoimeemme ei ole ollut yhtä tehokasta kuin monessa muussa Euroopan maassa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli löytää niitä tekijöitä, jotka voisivat edistää positiivisen synergian kehittymistä Suomen kansallisen ja kansainvälisen pelastustoiminnan välillä.
Työn tarkoituksena oli selvittää näiden kahden pelastustoiminta-alueen toisilleen mahdollisesti luomia hyötyjä purkamalla käsiteltävää aihealuetta osiksi ja syventämällä sen ymmärrystä monista eri näkökulmista tarkasteltuna. Aiheeseen paneuduttiin laajan teoriataustan ja teemahaastatteluiden avulla. Tutkimuskysymyksenä oli, mitä asioita tulisi huomioida kansainvälisen pelastustoiminnan integroimisessa kansallisen pelastustoimen piiriin. Opinnäytetyön toimeksiantajana on sisäministeriön pelastusosaston EU- ja kansainväliset asiat-yksikkö. Teoreettisena viitekehyksenä työlle oli positiivinen synergia. Se on tutkimuksen keskiössä tarkasteltaessa kansallisen ja kansainvälisen pelastustoiminnan yhteistyötä. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kuutta kokenutta pelastustoiminnan ammattilaista Suomesta, Virosta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Haastatteluiden pohjalta tunnistettiin useita tutkittavan ilmiön taustalla olevia tekijöitä, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet näiden kahden pelastustoiminta-alueen välisen synergian muodostumiseen. Suomen kontekstissa keskeisimpänä voidaan nostaa esiin puutteellinen tietämys kansainvälisen pelastustoiminnan sisällöstä ja sen luomista mahdollisuuksista. Lisäksi yhteisten toimintamallien puuttuminen kansainväliseen pelastustoimintaan osallistumisesta lähes kaikilla tasoilla on lisännyt vastakkainasettelua. Työn teoriataustan ja teemahaastatteluiden pohjalta voidaan todeta, että Suomen pelastustoimi on mukana yhä kansainvälistyvämmässä toimintaympäristössä. Kansainvälistyminen tulisi nähdä mahdollisuutena, jonka avulla pelastustoimintamme valmiutta pystytään kohottamaan niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kansainvälisen pelastustoiminnan organisoitumisessa syntyneet vastakkainasettelut on jo syytä unohtaa. Sen sijaan pelastustoimen eri tahojen välistä asiakeskeistä dialogia tulisi lisätä. Tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus koskettaa myös pelastustoimea. Sen yhteydessä ollaan sisäministeriön ohjauksessa yhdenmukaistamassa pelastustoimeamme ja samalla kohottamassa varautumista erilaisiin suuronnettomuuksiin ja luonnon katastrofeihin. Lisäksi EU:n pelastuspalvelumekanismin uuden rescEU-ohjelman kautta on mahdollisuus kansainvälisen ja myös kansallisen pelastustoiminnan kehittämiselle lisääntynyt.
Tämän tutkimuksen mukaan positiivista synergiaa kansallisen ja kansainvälisen pelastustoiminnan välillä on mahdollista saavuttaa ainoastaan molempien pelastustoiminta-alueiden hyvällä tuntemuksella ja avoimella yhteistyöllä sekä siihen liittyvällä luottamuksella eri pelastustoimen tahojen välillä.
Asiasanat: kansainvälisyys, pelastustoiminta, synergia, yhteistyö, luottamus
Työn tarkoituksena oli selvittää näiden kahden pelastustoiminta-alueen toisilleen mahdollisesti luomia hyötyjä purkamalla käsiteltävää aihealuetta osiksi ja syventämällä sen ymmärrystä monista eri näkökulmista tarkasteltuna. Aiheeseen paneuduttiin laajan teoriataustan ja teemahaastatteluiden avulla. Tutkimuskysymyksenä oli, mitä asioita tulisi huomioida kansainvälisen pelastustoiminnan integroimisessa kansallisen pelastustoimen piiriin. Opinnäytetyön toimeksiantajana on sisäministeriön pelastusosaston EU- ja kansainväliset asiat-yksikkö. Teoreettisena viitekehyksenä työlle oli positiivinen synergia. Se on tutkimuksen keskiössä tarkasteltaessa kansallisen ja kansainvälisen pelastustoiminnan yhteistyötä. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kuutta kokenutta pelastustoiminnan ammattilaista Suomesta, Virosta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Haastatteluiden pohjalta tunnistettiin useita tutkittavan ilmiön taustalla olevia tekijöitä, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet näiden kahden pelastustoiminta-alueen välisen synergian muodostumiseen. Suomen kontekstissa keskeisimpänä voidaan nostaa esiin puutteellinen tietämys kansainvälisen pelastustoiminnan sisällöstä ja sen luomista mahdollisuuksista. Lisäksi yhteisten toimintamallien puuttuminen kansainväliseen pelastustoimintaan osallistumisesta lähes kaikilla tasoilla on lisännyt vastakkainasettelua. Työn teoriataustan ja teemahaastatteluiden pohjalta voidaan todeta, että Suomen pelastustoimi on mukana yhä kansainvälistyvämmässä toimintaympäristössä. Kansainvälistyminen tulisi nähdä mahdollisuutena, jonka avulla pelastustoimintamme valmiutta pystytään kohottamaan niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kansainvälisen pelastustoiminnan organisoitumisessa syntyneet vastakkainasettelut on jo syytä unohtaa. Sen sijaan pelastustoimen eri tahojen välistä asiakeskeistä dialogia tulisi lisätä. Tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus koskettaa myös pelastustoimea. Sen yhteydessä ollaan sisäministeriön ohjauksessa yhdenmukaistamassa pelastustoimeamme ja samalla kohottamassa varautumista erilaisiin suuronnettomuuksiin ja luonnon katastrofeihin. Lisäksi EU:n pelastuspalvelumekanismin uuden rescEU-ohjelman kautta on mahdollisuus kansainvälisen ja myös kansallisen pelastustoiminnan kehittämiselle lisääntynyt.
Tämän tutkimuksen mukaan positiivista synergiaa kansallisen ja kansainvälisen pelastustoiminnan välillä on mahdollista saavuttaa ainoastaan molempien pelastustoiminta-alueiden hyvällä tuntemuksella ja avoimella yhteistyöllä sekä siihen liittyvällä luottamuksella eri pelastustoimen tahojen välillä.
Asiasanat: kansainvälisyys, pelastustoiminta, synergia, yhteistyö, luottamus