Vankilatyöntekijöiden psykososiaaliset kuormittavuustekijät rangaistusajan suunnitelmien mukaisessa työskentelyssä
Sarilo, Heikki (2021)
Sarilo, Heikki
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021062916707
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021062916707
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää minkälaisia psykososiaalisia kuormitustekijöitä vankiloiden työntekijöillä ilmenee rangaistusajan suunnitelmien parissa tehtävässä työssä. Lisäksi selvitettiin Polutettu rangaistusajan suunnitelma -työmenetelmän mukaisen työskentelyn näyttäytymistä Karasekin-mallilla verrattuna perinteisen rangaistusajan suunnitelman mukaisen työskentelyn psykososiaaliseen kuormittavuuteen. Tarkoituksena oli myös selvittää kuinka polutettua rangaistusajan suunnitelmaa voisi kehittää työn kuormittavuuden näkökulmasta. Opinnäytetyön tilaaja oli Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus.
Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimivat työn psykososiaaliset kuormittavuustekijät. Psykososiaaliset kuormittavuustekijät jakautuvat työn sisällöllisiin, järjestelyllisiin, kognitiivisiin sekä organisaatioon ja työyhteisöön liittyviin tekijöihin. Psykososiaalisten kuormittavuustekijöiden lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnettiin Karasekin JDCS-mallia. Opinnäytteen aineisto kerättiin puolistrukturoiduin teemahaastatteluin ja haastateltavia oli kuusi. Aineisto analysoitiin menetelmällisesti teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Keskeisenä tuloksena esille nousi, että rangaistusajan suunnitelma itsessään mielletään psykososiaalista kuormitusta vähentävänä tekijänä. Kuitenkin vangin tavoitteisiin sopimaton rangaistusajan suunnitelma yhdistettynä liian suureen työmäärään kuormitti henkilöstöä. Polutetun rangaistusajan suunnitelman koettiin lisäävän työmäärää ja kiirettä entisestään. Työnjaolliset seikat kuormittivat molempien rangaistusajan suunnitelmatyyppien parissa tehtävässä työssä. Keskeisenä kehittämisehdotuksena esiin nousi resurssien parantaminen ja työnjaollisten seikkojen kehittäminen laitoksen ja organisaation sisällä. Näiltä osin esitänkin, että jatkossa olisi hyvä tutkia prosesseja niin laitosten sisällä kuin laitosten välilläkin. Lisäksi pidän polutetun rangaistusajan suunnitelman panos-tuotos-hyödyn arviointia tärkeänä, ottaen huomioon lisääntyneen työntekijöiden kuormittumisen.
Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimivat työn psykososiaaliset kuormittavuustekijät. Psykososiaaliset kuormittavuustekijät jakautuvat työn sisällöllisiin, järjestelyllisiin, kognitiivisiin sekä organisaatioon ja työyhteisöön liittyviin tekijöihin. Psykososiaalisten kuormittavuustekijöiden lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnettiin Karasekin JDCS-mallia. Opinnäytteen aineisto kerättiin puolistrukturoiduin teemahaastatteluin ja haastateltavia oli kuusi. Aineisto analysoitiin menetelmällisesti teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Keskeisenä tuloksena esille nousi, että rangaistusajan suunnitelma itsessään mielletään psykososiaalista kuormitusta vähentävänä tekijänä. Kuitenkin vangin tavoitteisiin sopimaton rangaistusajan suunnitelma yhdistettynä liian suureen työmäärään kuormitti henkilöstöä. Polutetun rangaistusajan suunnitelman koettiin lisäävän työmäärää ja kiirettä entisestään. Työnjaolliset seikat kuormittivat molempien rangaistusajan suunnitelmatyyppien parissa tehtävässä työssä. Keskeisenä kehittämisehdotuksena esiin nousi resurssien parantaminen ja työnjaollisten seikkojen kehittäminen laitoksen ja organisaation sisällä. Näiltä osin esitänkin, että jatkossa olisi hyvä tutkia prosesseja niin laitosten sisällä kuin laitosten välilläkin. Lisäksi pidän polutetun rangaistusajan suunnitelman panos-tuotos-hyödyn arviointia tärkeänä, ottaen huomioon lisääntyneen työntekijöiden kuormittumisen.