Intiimikohtauksen turvallisuus : kuinka ohjata intiimikohtaus ilman läheisyyskoreografia?
Lautkoski, Miikka (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Lautkoski, Miikka
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021062516653
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021062516653
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee elokuvatuotannon intiimikohtausten toteuttamisen turvallisuutta. Rajattu näkökulma keskittyy elokuvaohjaajan asemaan ja vastuuseen suhteessa näyttelijöihin sekä ohjaajan työnkuvaan intiimikohtauksen suunnitteluvaiheesta jälkituotantoon asti. Opinnäytetyön tavoite on lisätä tietoisuutta aiheesta ja toimia apuna alkutaipaleen elokuvantekijöille, jotka ovat toteuttamassa ensimmäistä intiimikohtaustaan ilman tarvittavaa ammattitaitoa. Tavoitteena on tuoda näytille toimintatapoja, jotka lisäävät alan turvallisuutta ja suojelevat työntekijöiden henkistä hyvinvointia. Tärkeää on myös olla osa muutosta ja vahvistaa sitä viestimällä tämän hetken toimintakulttuurin vaaroista ja epäkohdista vähintään omalle koululleni.
Suurennuslasin alla ovat elokuvatuotannot, joihin ei ole resurssien vähyyden takia palkattavissa intiimikohtausten toteuttamiseen erikoistunutta ammattihenkilöä. Pienemmissä ja epäammattimaisemmissa tuotannoissa työryhmän jäsenet toimittavat usein monen eri elokuva-alan työnkuvan tehtävää. Ohjaajalla voi olla tällaisissa tuotannoissa täyden taiteellisen vastuun lisäksi paljon muuta tuotannollista vastuuta. Ohjaaja on näyttelijöiden lähin työtoveri ja hän on merkittävässä valta-asemassa suhteessa näyttelijöihin. Elokuvaohjaajan toimintatavat määrittävät täten vahvasti näyttelijöiden työturvallisuuden sekä koko tuotannon toimintakulttuurin turvallisuuden.
Opinnäytetyö nojaa vahvasti Saara Kotkaniemen vuonna 2020 laatimaan ja Suomen elokuvasäätiön julkaisemaan selvitystyöhön ja muihin sen pohjalta syntyneisiin julkaisuihin. Muu lähdeaineisto koostuu ammattilaisten haastatteluista, verkkolehtien julkaisuista sekä alan kirjallisuudesta. Lähdeaineiston lisäksi aihetta käsitellään omakohtaisten kokemusten kautta. Opinnäytetyön jäljiltä allekirjoittaneelle on entistäkin selkeämpää, että elokuva-ala on suurien ja nopeidenkin muutosten edessä. Elokuvakoulut seuraavat luonnollisesti alan liikehdintöjä viiveellä, mutta jo tämän opinnäytetyön arviointivaiheessa oli selvästi nähtävillä muutoksen tuulet oman kouluinstituutioni rakenteissa ja se on tuloksista tärkein.
Suurennuslasin alla ovat elokuvatuotannot, joihin ei ole resurssien vähyyden takia palkattavissa intiimikohtausten toteuttamiseen erikoistunutta ammattihenkilöä. Pienemmissä ja epäammattimaisemmissa tuotannoissa työryhmän jäsenet toimittavat usein monen eri elokuva-alan työnkuvan tehtävää. Ohjaajalla voi olla tällaisissa tuotannoissa täyden taiteellisen vastuun lisäksi paljon muuta tuotannollista vastuuta. Ohjaaja on näyttelijöiden lähin työtoveri ja hän on merkittävässä valta-asemassa suhteessa näyttelijöihin. Elokuvaohjaajan toimintatavat määrittävät täten vahvasti näyttelijöiden työturvallisuuden sekä koko tuotannon toimintakulttuurin turvallisuuden.
Opinnäytetyö nojaa vahvasti Saara Kotkaniemen vuonna 2020 laatimaan ja Suomen elokuvasäätiön julkaisemaan selvitystyöhön ja muihin sen pohjalta syntyneisiin julkaisuihin. Muu lähdeaineisto koostuu ammattilaisten haastatteluista, verkkolehtien julkaisuista sekä alan kirjallisuudesta. Lähdeaineiston lisäksi aihetta käsitellään omakohtaisten kokemusten kautta. Opinnäytetyön jäljiltä allekirjoittaneelle on entistäkin selkeämpää, että elokuva-ala on suurien ja nopeidenkin muutosten edessä. Elokuvakoulut seuraavat luonnollisesti alan liikehdintöjä viiveellä, mutta jo tämän opinnäytetyön arviointivaiheessa oli selvästi nähtävillä muutoksen tuulet oman kouluinstituutioni rakenteissa ja se on tuloksista tärkein.