Suurasiakkaat Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan jäseniksi
Sydänmaanlakka, Annastiina (2021)
Sydänmaanlakka, Annastiina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021062416618
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021062416618
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoite oli selvittää syyt, mikseivät pinta-alaltaan yli 50 hehtaarin metsätilan metsänomistajat ole Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan jäseniä. Syiden lisäksi tavoitteena oli tuottaa ideoita metsänhoitoyhdistyksen toiminnan kehittämiselle, jotta suurasiakkaita saataisiin jäseniksi sekä käyttämään yhdistyksen palveluita.
Tutkimusongelma oli, mikseivät suurasiakkaat eli yli 50 hehtaarin metsätilalliset ole metsänhoitoyhdistyksen jäseniä. Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen työ.
Tutkimusongelmaa selvitettiin laadullisella eli kvalitatiivisella tutkimuksella.
Tutkimustavaksi valikoitui teemahaastattelu, joka toteutettiin puhelinhaastatteluna. Haastattelun perusjoukkona toimi Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan
alueella sijaitsevien yli 50 hehtaarien metsätilojen omistajat, joiden metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys oli päättynyt. Perusjoukosta haastateltavat valittiin satunnaisotoksella. Haastatteluja kertyi yhteensä kymmenen kappaletta.
Haastatteluissa pyrittiin selvittämään, miksi metsänomistajat olivat päättäneet
jäsenyytensä. Pääsyyksi nousi palveluiden hinta ja etenkin puukaupan kilpailutuksesta perittävä hinta koettiin ylimääräiseksi kuluksi. Hinnan lisäksi esille
nousi metsänomistajien tyytymättömyys. Lisäksi metsänomistajat olivat omatoimisia niin metsänhoitotöissä kuin puukaupan kilpailutuksessa. Suurin osa
vastaajista käytti suoraa kauppaa puukaupan teossa, eikä kilpailutusta koettu
tarpeelliseksi, vaan metsänhoitoyhdistyksen asema nähtiin lähinnä turhana
välikätenä.
Muutama vastaajista kertoi, että jäsenmaksun maksaminen oli opittu tapa,
eikä siitä koettu saavan lisähyötyä. Jäsenyyden maksamiselle toivottiin lisää
vastiketta. Suurin osa ei kuitenkaan osannut mainita, mitä haluttu vastike voisi
olla. Palvelujen hinta nähtiin kalliina ja siksi jäsenalennus olisi hyvä lisä asiakkuudenhoitoon. Jäsenalennus olisi konkreettinen asia, miksi jäsenyydestä
kannattaa maksaa. Koulutukset, metsäpalvelusopimus ja panostus yhteydenpitoon metsäasiantuntijoiden toimesta voisivat olla ratkaisuja. Yksi ratkaisu
voisi olla nimenomaan suurasiakkaiden palveluun keskittyvä metsäasiantuntija.
Tutkimusongelma oli, mikseivät suurasiakkaat eli yli 50 hehtaarin metsätilalliset ole metsänhoitoyhdistyksen jäseniä. Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen työ.
Tutkimusongelmaa selvitettiin laadullisella eli kvalitatiivisella tutkimuksella.
Tutkimustavaksi valikoitui teemahaastattelu, joka toteutettiin puhelinhaastatteluna. Haastattelun perusjoukkona toimi Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan
alueella sijaitsevien yli 50 hehtaarien metsätilojen omistajat, joiden metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys oli päättynyt. Perusjoukosta haastateltavat valittiin satunnaisotoksella. Haastatteluja kertyi yhteensä kymmenen kappaletta.
Haastatteluissa pyrittiin selvittämään, miksi metsänomistajat olivat päättäneet
jäsenyytensä. Pääsyyksi nousi palveluiden hinta ja etenkin puukaupan kilpailutuksesta perittävä hinta koettiin ylimääräiseksi kuluksi. Hinnan lisäksi esille
nousi metsänomistajien tyytymättömyys. Lisäksi metsänomistajat olivat omatoimisia niin metsänhoitotöissä kuin puukaupan kilpailutuksessa. Suurin osa
vastaajista käytti suoraa kauppaa puukaupan teossa, eikä kilpailutusta koettu
tarpeelliseksi, vaan metsänhoitoyhdistyksen asema nähtiin lähinnä turhana
välikätenä.
Muutama vastaajista kertoi, että jäsenmaksun maksaminen oli opittu tapa,
eikä siitä koettu saavan lisähyötyä. Jäsenyyden maksamiselle toivottiin lisää
vastiketta. Suurin osa ei kuitenkaan osannut mainita, mitä haluttu vastike voisi
olla. Palvelujen hinta nähtiin kalliina ja siksi jäsenalennus olisi hyvä lisä asiakkuudenhoitoon. Jäsenalennus olisi konkreettinen asia, miksi jäsenyydestä
kannattaa maksaa. Koulutukset, metsäpalvelusopimus ja panostus yhteydenpitoon metsäasiantuntijoiden toimesta voisivat olla ratkaisuja. Yksi ratkaisu
voisi olla nimenomaan suurasiakkaiden palveluun keskittyvä metsäasiantuntija.