Esiopetukseen osallistuvien lasten ajatuksia koulusta
Hankaniemi, Niini (2021)
Hankaniemi, Niini
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021062316570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021062316570
Tiivistelmä
Koulun aloitus on merkittävä muutos lapsen elämässä. Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvu- ja oppimisedellytyksiä ja varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen tulee muodostaa johdonmukainen oppimisen polku lapselle. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmissa painotetaan esi- ja alkuopetuksen suunnitelmallista yhteistyötä. Lapsen äänen kuuleminen häntä koskevissa asioissa on tärkeää. Toiminnan suunnittelussa tulisi kuulla lasta ja huomioida hänen ajatukset. Onnistunut kouluun siirtyminen edistää lapsen hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää esiopetukseen osallistuvien lasten ajatuksia koulusta ja koulun aloituksesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa esiopetukseen osallistuvien lasten ajatus-maailmasta esi- ja perusopetuksen nivelvaiheen kehittämiseksi. Tarkoituksena oli lisäksi selvittää, ovatko lasten ajatukset koulusta muuttuneet 15 viime vuoden aikana. Vertailussa käytettiin 15 vuotta sitten tehtyä proseminaari-tutkimusta. Opinnäytetyöhön osallistui 10 lasta Keski-Pohjanmaalla sijaitsevasta, päiväkodin yhteydessä olevasta esiopetusryhmästä. Opinnäytetyön lähestymistapa oli laadullinen. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastatteluja ja piirtämistä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella lapset ajattelivat koulusta melko myönteisellä tavalla. Lapset yhdistivät koulun koulurakennukseen ja sen ympäristöön, luokkahuonetilanteisiin sekä muuhun koulussa tapahtuvaan toimintaan. Koulunaloitus tuntui lapsista pääosin hyvältä, mutta se myös jännitti. Jännityksen syyksi lapset mainitsivat sen, että he eivät vielä tarkalleen tiedä, mitä koulussa tehdään ja onko siellä vaikeita laskutehtäviä. Koulun aloitus aiheutti myös kielteisiä tunteita, kuten huolestuneisuutta ja pahaa oloa.
Lasten mukaan koulussa opitaan lukemaan, kirjoittamaan, matematiikkaa ja kieliä, ja koulussa käydään välitunneilla, askarrellaan, tehdään tehtäviä ja harrastetaan liikuntaa. Lapset halusivat oppia lukemaan ja kirjoittamaan, laskemaan sekä uusia kieliä. Myös biologia ja tähtitiede kiinnostivat. Tulos-ten mukaan lasten ajatukset koulusta eivät ole muuttuneet merkittävästi. Lapset halusivat tehdä ja oppia samoja asioita koulussa niin 2000-luvulla kuin 2020-luvulla. Heillä oli samanlaisia tuntemuksia koulusta ja koulun aloituksesta; koulun aloitus tuntui sekä mukavalta että jännittävältä. Molemmissa tutkimuksissa oli myös lapsi, jolle koulun aloitus aiheutti kielteisiä tuntemuksia.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää esiopetukseen osallistuvien lasten ajatuksia koulusta ja koulun aloituksesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa esiopetukseen osallistuvien lasten ajatus-maailmasta esi- ja perusopetuksen nivelvaiheen kehittämiseksi. Tarkoituksena oli lisäksi selvittää, ovatko lasten ajatukset koulusta muuttuneet 15 viime vuoden aikana. Vertailussa käytettiin 15 vuotta sitten tehtyä proseminaari-tutkimusta. Opinnäytetyöhön osallistui 10 lasta Keski-Pohjanmaalla sijaitsevasta, päiväkodin yhteydessä olevasta esiopetusryhmästä. Opinnäytetyön lähestymistapa oli laadullinen. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastatteluja ja piirtämistä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella lapset ajattelivat koulusta melko myönteisellä tavalla. Lapset yhdistivät koulun koulurakennukseen ja sen ympäristöön, luokkahuonetilanteisiin sekä muuhun koulussa tapahtuvaan toimintaan. Koulunaloitus tuntui lapsista pääosin hyvältä, mutta se myös jännitti. Jännityksen syyksi lapset mainitsivat sen, että he eivät vielä tarkalleen tiedä, mitä koulussa tehdään ja onko siellä vaikeita laskutehtäviä. Koulun aloitus aiheutti myös kielteisiä tunteita, kuten huolestuneisuutta ja pahaa oloa.
Lasten mukaan koulussa opitaan lukemaan, kirjoittamaan, matematiikkaa ja kieliä, ja koulussa käydään välitunneilla, askarrellaan, tehdään tehtäviä ja harrastetaan liikuntaa. Lapset halusivat oppia lukemaan ja kirjoittamaan, laskemaan sekä uusia kieliä. Myös biologia ja tähtitiede kiinnostivat. Tulos-ten mukaan lasten ajatukset koulusta eivät ole muuttuneet merkittävästi. Lapset halusivat tehdä ja oppia samoja asioita koulussa niin 2000-luvulla kuin 2020-luvulla. Heillä oli samanlaisia tuntemuksia koulusta ja koulun aloituksesta; koulun aloitus tuntui sekä mukavalta että jännittävältä. Molemmissa tutkimuksissa oli myös lapsi, jolle koulun aloitus aiheutti kielteisiä tuntemuksia.