Sosiaalialan organisaation työhyvinvoinnin kartoitus ja kehittäminen
Kochanski, Annika (2021)
Lataukset:
Kochanski, Annika
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021062116496
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021062116496
Tiivistelmä
Työhyvinvointi työssä on nykyään yhä tärkeämpi osa työelämää. Tämä opinnäytetyö pyrki kartoittamaan erään sosiaalialan organisaation työhyvinvoinnin tilaa, sekä tarjoamaan ajatuksia organisaation kehittämiselle. Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä erään sosiaalialan organisaation kanssa, joka tarjoaa kuntoutus- ja asumispalveluita mielenterveys- ja päihdekuntoutujille ja se toimii eri yksiköissä eri puolella Suomea. Organisaation toiveesta organisaatio esiintyy nimettömänä opinnäytetyössä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kyseisen organisaation työhyvinvointia.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa organisaation työhyvinvoinnin tilaa. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä oli kaksi: 1. miten työhyvinvointi koetaan tällä hetkellä, sekä 2. miten työhyvinvointia voitaisiin kehittää?
Opinnäytetyön kohderyhmänä toimi organisaation työntekijät kahdesta eri yksiköstä. Opinnäytetyö toteutettiin strukturoituna verkossa täytettävällä kyselylomakkeella, johon sisällytettiin kolme avointa kysymystä, jotka koskivat pääasiassa organisaation kehittämisideoita. Kyselyyn vastasi 15 organisaation työntekijää kahdesta eri yksiköstä. Opinnäytetyössä käytettiin sekä määrällistä, että laadullista tutkimusotetta, mutta opinnäytetyön pääpaino oli kuitenkin kvantitatiivinen. Aineisto analysoitiin sekä määrällisin, että laadullisin keinoin ja tulokset keskittyivät vastausten keskiarvoihin. Avoimet kysymykset analysoitiin teemoittelemalla.
Tuloksista voitiin päätellä työhyvinvoinnin olevan organisaatiossa pääasiallisesti hyvä. Kyselyn suljettu osio toi esiin työyhteisön yhteisten tapahtumien ja koulutuksen lisätarpeen. Avoimissa vastauksissa nousi esiin huoli esimiehen työmäärästä, sekä henkilöstöjohtamisen ja työntekijöiden lisätarve. Toive työyhteisön yhteisten tapahtumien lisääminen korostui myös kyselyn avoimissa vastauksissa. Erityisesti tuloksissa korostui työntekijöiden tyytyväisyys työilmapiiriin ja hyvään esimiestyöhön.
Jatkotutkimusideana olisi vielä hyvä selvittää miten kehitystarpeiden toteuttaminen työssä vaikuttaa työntekijöiden kokemaan työhyvinvointiin ja voidaanko muutoksilla kohentaa koettua työhyvinvointia. Jatkotutkimus voisi tuoda konkreettista ymmärrystä työhyvinvoinnin kehittämisen tarpeellisuudesta ja tärkeydestä, sekä niistä vaikutuksista, joita muutokset voivat saada organisaatiossa aikaan.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa organisaation työhyvinvoinnin tilaa. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä oli kaksi: 1. miten työhyvinvointi koetaan tällä hetkellä, sekä 2. miten työhyvinvointia voitaisiin kehittää?
Opinnäytetyön kohderyhmänä toimi organisaation työntekijät kahdesta eri yksiköstä. Opinnäytetyö toteutettiin strukturoituna verkossa täytettävällä kyselylomakkeella, johon sisällytettiin kolme avointa kysymystä, jotka koskivat pääasiassa organisaation kehittämisideoita. Kyselyyn vastasi 15 organisaation työntekijää kahdesta eri yksiköstä. Opinnäytetyössä käytettiin sekä määrällistä, että laadullista tutkimusotetta, mutta opinnäytetyön pääpaino oli kuitenkin kvantitatiivinen. Aineisto analysoitiin sekä määrällisin, että laadullisin keinoin ja tulokset keskittyivät vastausten keskiarvoihin. Avoimet kysymykset analysoitiin teemoittelemalla.
Tuloksista voitiin päätellä työhyvinvoinnin olevan organisaatiossa pääasiallisesti hyvä. Kyselyn suljettu osio toi esiin työyhteisön yhteisten tapahtumien ja koulutuksen lisätarpeen. Avoimissa vastauksissa nousi esiin huoli esimiehen työmäärästä, sekä henkilöstöjohtamisen ja työntekijöiden lisätarve. Toive työyhteisön yhteisten tapahtumien lisääminen korostui myös kyselyn avoimissa vastauksissa. Erityisesti tuloksissa korostui työntekijöiden tyytyväisyys työilmapiiriin ja hyvään esimiestyöhön.
Jatkotutkimusideana olisi vielä hyvä selvittää miten kehitystarpeiden toteuttaminen työssä vaikuttaa työntekijöiden kokemaan työhyvinvointiin ja voidaanko muutoksilla kohentaa koettua työhyvinvointia. Jatkotutkimus voisi tuoda konkreettista ymmärrystä työhyvinvoinnin kehittämisen tarpeellisuudesta ja tärkeydestä, sekä niistä vaikutuksista, joita muutokset voivat saada organisaatiossa aikaan.