Yhden ensihoitajan palveluyksikön pilottijakson arviointi Varsinais-suomen sairaanhoitopiirissä
Hänninen, Joonas; Mäki, Petri (2020)
Hänninen, Joonas
Mäki, Petri
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021062116466
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021062116466
Tiivistelmä
Yhden ensihoitajan miehittämät ensihoitoyksiköt ovat yleistyneet suomalaisessa ensihoidossa viime vuosina runsaasti. Näiden yksiköiden tehtävänä on potilaan hoidon tarpeen arviointi, välittömän hoidon aloittaminen ja muiden ensihoitoyksiköiden tukeminen. Yksikkö täydentää alueen muuta ensihoitojärjestelmää kiireettömien potilaiden hoidossa vierianalytiikkavälineistön ja laajemman hoitovälineistön tuella. Toimintaa leimaa vahva yhteistyö muiden kotiin vietävien ja geriatristen terveyspalveluiden sekä sairaaloiden päivystyspalveluiden kanssa.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri toteutti yhden ensihoitajan palveluyksikön kuuden kuukauden pilottijakson vuonna 2018. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää palveluyksikön pilottijakson aikaisia tehtäviä ja sitä, hakeutuiko potilas päivystykseen yhden ensihoitajan palveluyksikön käynnin jälkeen sekä onko päivystyskäynti tilastollisesti yhteydessä ensihoitoon potilaan luona. Opinnäytetyön tavoitteena on eritellä, kuvata ja tilastollisesti analysoida pilottijaksosta saatua aineistoa, jota täydennettiin potilastietojärjestelmähaulla, sekä esitellä palveluyksikön toimintamalli ja pohtia kirjallisuuteen peilaten yhden ensihoitajan palveluyksikön tulevaisuudennäkymiä Turun seudulla.
Yhden ensihoitajan palveluyksiköllä oli pilottijakson aikana yhteensä 1043 tehtävää. Näistä hätäkeskuksen välittämiä oli 96 %. 564 tehtävää ohjattiin puhelinselvittelyn jälkeen muille ensihoitoyksiköille. Palveluyksikkö kohtasi pilottijaksolla 479 potilasta, joiden mediaani-ikä oli 80 vuotta. Ensihoitajan tekemän hoidon tarpeen arvion ja hoidon jälkeen kotiin jäi 291 potilasta. Kotiin jääneistä potilaista 18 % hakeutui uudelleen ensihoidon tai päivystyksen palveluihin seuraavan 96 tunnin kuluessa saman vaivan takia. Alaselän oireista ja pahoinvoinnista tai oksentelusta kärsivät olivat suurimmat uudelleen hoitoon hakeutuneet potilasryhmät. Vähäisimmin uudelleen hoitoon hakeutuivat yleisestä heikkoudesta, huimauksesta tai rytmihäiriöistä kärsivät. Ensihoitajan tekemällä lääkärikonsultaatiolla ei ollut vaikutusta potilaan hakeutumiseen päivystykseen.
Yhden ensihoitajan palveluyksikön toiminnan tehokkuutta olisi parantanut parempi tiedotus, sisäinen tiedonkulku ja tehtävien koordinointi. Pilottijakso kuitenkin osoitti, että Turun kaupunkialueella yhden ensihoitajan palveluyksikkö voi hoitaa ensihoitotehtäviä tuloksellisesti ja suorittaa tavallisesti päivystyksessä tehtäviä tutkimuksia ja toimenpiteitä potilaan kotona.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri toteutti yhden ensihoitajan palveluyksikön kuuden kuukauden pilottijakson vuonna 2018. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää palveluyksikön pilottijakson aikaisia tehtäviä ja sitä, hakeutuiko potilas päivystykseen yhden ensihoitajan palveluyksikön käynnin jälkeen sekä onko päivystyskäynti tilastollisesti yhteydessä ensihoitoon potilaan luona. Opinnäytetyön tavoitteena on eritellä, kuvata ja tilastollisesti analysoida pilottijaksosta saatua aineistoa, jota täydennettiin potilastietojärjestelmähaulla, sekä esitellä palveluyksikön toimintamalli ja pohtia kirjallisuuteen peilaten yhden ensihoitajan palveluyksikön tulevaisuudennäkymiä Turun seudulla.
Yhden ensihoitajan palveluyksiköllä oli pilottijakson aikana yhteensä 1043 tehtävää. Näistä hätäkeskuksen välittämiä oli 96 %. 564 tehtävää ohjattiin puhelinselvittelyn jälkeen muille ensihoitoyksiköille. Palveluyksikkö kohtasi pilottijaksolla 479 potilasta, joiden mediaani-ikä oli 80 vuotta. Ensihoitajan tekemän hoidon tarpeen arvion ja hoidon jälkeen kotiin jäi 291 potilasta. Kotiin jääneistä potilaista 18 % hakeutui uudelleen ensihoidon tai päivystyksen palveluihin seuraavan 96 tunnin kuluessa saman vaivan takia. Alaselän oireista ja pahoinvoinnista tai oksentelusta kärsivät olivat suurimmat uudelleen hoitoon hakeutuneet potilasryhmät. Vähäisimmin uudelleen hoitoon hakeutuivat yleisestä heikkoudesta, huimauksesta tai rytmihäiriöistä kärsivät. Ensihoitajan tekemällä lääkärikonsultaatiolla ei ollut vaikutusta potilaan hakeutumiseen päivystykseen.
Yhden ensihoitajan palveluyksikön toiminnan tehokkuutta olisi parantanut parempi tiedotus, sisäinen tiedonkulku ja tehtävien koordinointi. Pilottijakso kuitenkin osoitti, että Turun kaupunkialueella yhden ensihoitajan palveluyksikkö voi hoitaa ensihoitotehtäviä tuloksellisesti ja suorittaa tavallisesti päivystyksessä tehtäviä tutkimuksia ja toimenpiteitä potilaan kotona.