Ruoka-avun etsiminen digitaalisessa ympäristössä
Puutio, Pia (2021)
Puutio, Pia
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061816388
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061816388
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten ruoka-apua tarvitsevat henkilöt etsivät tietoa tarjolla olevasta ruoka-avusta ja millaisena Ruoka-apu.fi -verkkopalvelua pidetään käytettävyyden, saavutettavuuden ja hyödyllisyyden kannalta. Ruoka-apu.fi on valtakunnallinen verkkopalvelu ruoka-apua tarjoaville organisaatiolle ja ruoka-apua etsiville henkilöille. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Osallistava yhteisö -hanke, joka kehittää, tuottaa ja ylläpitää Ruoka-apu.fi -verkkopalvelua. Lisäksi opinnäytetyössä pyrittiin saamaan tietoa ruoka-apua tarvitsevien henkilöiden digiosallisuudesta ja koronaviruspandemian vaikutuksista ruoka-avun saatavuuteen.
Opinnäytetyön tietoperustassa kuvailtiin ruoka-aputoimintaa. Teoreettisessa viitekehyksessä keskityttiin digitaalisen kuilun ja erityisesti digitaalisen osallisuuden käsitteisiin ja tarkasteltiin digitaalisten palveluiden käytettävyyttä haavoittuvien ihmisryhmien kannalta. Opinnäytetyössä myös avattiin palvelumuotoilun ja arviointitutkimuksen menetelmiä asiakasymmärryksen lisääjinä. Opinnäytetyö toteutettiin teemahaastatteluina haastattelemalla 13 henkilöä neljän eri ruoka-aputoimijan tiloissa. Aineisto analysoitiin temaattisen analyysin keinoin.
Haastatteluaineistosta nousi esille erityisesti se, että haastateltavat ovat löytäneet tarvitsemansa ruoka-avun epävirallisista tietokanavista eli kuulopuheiden perusteella. Tätä pidettiin myös parhaana tapana saada tietoa. Suurimmalla osalla haastateltavista digitaidot olivat puutteellisia eikä heillä ollut käytössään älylaitetta. Haastateltavat suhtautuivat digitaitojen opettelemiseen myönteisesti. Valtaosa haastatelluista kertoi etsineensä ruoka apua koronapandemian aikana ja noin puolet heistä koki palvelujen huonontuneen.
Haastateltavat pitivät Ruoka-apu.fi -verkkopalvelua enimmäkseen informatiivisena ja selkeänä. Haastateltavilta saatuja kehitysehdotuksia verkkopalvelun käytettävyyden lisäämiseksi on hyödynnetty opinnäytetyöprosessin aikana ja palvelun teknisiin yksityiskohtiin tehty muutoksia. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan sanoa, että ruoka-avun tarvitsijoiden digiosallisuus ei toteudu ja digitukea tulisi olla tarvittaessa helposti saatavilla.
Opinnäytetyön tietoperustassa kuvailtiin ruoka-aputoimintaa. Teoreettisessa viitekehyksessä keskityttiin digitaalisen kuilun ja erityisesti digitaalisen osallisuuden käsitteisiin ja tarkasteltiin digitaalisten palveluiden käytettävyyttä haavoittuvien ihmisryhmien kannalta. Opinnäytetyössä myös avattiin palvelumuotoilun ja arviointitutkimuksen menetelmiä asiakasymmärryksen lisääjinä. Opinnäytetyö toteutettiin teemahaastatteluina haastattelemalla 13 henkilöä neljän eri ruoka-aputoimijan tiloissa. Aineisto analysoitiin temaattisen analyysin keinoin.
Haastatteluaineistosta nousi esille erityisesti se, että haastateltavat ovat löytäneet tarvitsemansa ruoka-avun epävirallisista tietokanavista eli kuulopuheiden perusteella. Tätä pidettiin myös parhaana tapana saada tietoa. Suurimmalla osalla haastateltavista digitaidot olivat puutteellisia eikä heillä ollut käytössään älylaitetta. Haastateltavat suhtautuivat digitaitojen opettelemiseen myönteisesti. Valtaosa haastatelluista kertoi etsineensä ruoka apua koronapandemian aikana ja noin puolet heistä koki palvelujen huonontuneen.
Haastateltavat pitivät Ruoka-apu.fi -verkkopalvelua enimmäkseen informatiivisena ja selkeänä. Haastateltavilta saatuja kehitysehdotuksia verkkopalvelun käytettävyyden lisäämiseksi on hyödynnetty opinnäytetyöprosessin aikana ja palvelun teknisiin yksityiskohtiin tehty muutoksia. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan sanoa, että ruoka-avun tarvitsijoiden digiosallisuus ei toteudu ja digitukea tulisi olla tarvittaessa helposti saatavilla.