Virtuaalijohtaminen : toimiva työyhteisö työntekijän näkökulmasta
Martiala, Michaela (2021)
Martiala, Michaela
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061816369
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061816369
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää virtuaalijohtamisen haasteita ja mahdollisuuksia, joita esihenkilöt kohtaavat työssään. Etätyö on ollut monissa työpaikoissa hyväksytty työskentelymuoto jo pitkään. Joissakin työpaikoissa etätyöhön on siirrytty vasta Covid-19-pandemian aikana. Etätyötä tutkiessa on tärkeä huomioida, ovatko työntekijät siirtyneet etätyöhön omasta tahdostaan tai työnantajan määräyksestä, sillä se voi vaikuttaa työntekijän motivaatioon sekä työyhteisön toimivuuteen. Esihenkilö pystyy omalla toiminnallaan vaikuttamaan työilmapiiriin. Johtaminen on organisaation toimivuuden kannalta välttämätöntä, sillä johtamisen tavoitteena on saada ryhmä ihmisiä toimimaan tehokkaasti ja tuottamaan tulosta.
Tätä opinnäytetyötä ei toteutettu toimeksiantona. Tutkimusta tuki teorian lisäksi kvalitatiivinen haastattelu, johon osallistui kuusi henkilöä. Haastattelun tarkoitus oli selvittää etätyön toimivuutta eri aloilla ja löytää ratkaisuja havaittuihin ongelmiin. Teoriaosuuteen kuului kirjallisuutta ja verkkolähteitä.
Tuloksista käy ilmi, että suurin osa haastatelluista on tyytyväisiä etätyöhön työskentelymuotona. Tutkimuksen mukaan etätyön mahdollisuutta kannattaa tulevaisuudessakin pitää varteenotettavana vaihtoehtona eri aloilla. Esihenkilöltä toivottiin henkilökohtaista motivoimista ja toimiva teknologia oli tutkimuksen mukaan merkittävä tekijä, jotta etätyöskentely toimii parhalla mahdollisella tavalla. Kehitettävinä osa-alueina tutkimuksesta nousi esiin esihenkilöiden säännöllinen informaation jakaminen, sillä työntekijät kokivat saaneensa liian vähän tietoa ajankohtaisista asioista etätyössä ollessaan.
Tätä opinnäytetyötä ei toteutettu toimeksiantona. Tutkimusta tuki teorian lisäksi kvalitatiivinen haastattelu, johon osallistui kuusi henkilöä. Haastattelun tarkoitus oli selvittää etätyön toimivuutta eri aloilla ja löytää ratkaisuja havaittuihin ongelmiin. Teoriaosuuteen kuului kirjallisuutta ja verkkolähteitä.
Tuloksista käy ilmi, että suurin osa haastatelluista on tyytyväisiä etätyöhön työskentelymuotona. Tutkimuksen mukaan etätyön mahdollisuutta kannattaa tulevaisuudessakin pitää varteenotettavana vaihtoehtona eri aloilla. Esihenkilöltä toivottiin henkilökohtaista motivoimista ja toimiva teknologia oli tutkimuksen mukaan merkittävä tekijä, jotta etätyöskentely toimii parhalla mahdollisella tavalla. Kehitettävinä osa-alueina tutkimuksesta nousi esiin esihenkilöiden säännöllinen informaation jakaminen, sillä työntekijät kokivat saaneensa liian vähän tietoa ajankohtaisista asioista etätyössä ollessaan.