Kaupunkiviljelyn motiivit alle 30-vuotiailla naisilla
Pietiläinen, Mirka (2021)
Pietiläinen, Mirka
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061716293
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061716293
Tiivistelmä
Kaupunkiviljely on yhä useamman suomalaisen harrastus. Vaikka kaupungeissa viljelyllä on Suomessakin pitkät perinteet, on siitä saatavilla kuitenkin verrattain vähän tutkimustietoa. Koska viime aikoina myös nuoret ovat innostuneet hyötykasvien kasvattamisesta, koettiin tärkeäksi tutkia aihetta enemmän.
Tutkimuksen tavoite oli saada ajantasaista ja tarkempaa tietopohjaa kaupunkiviljelyn motiiveista 18–29-vuotiaiden naisten näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitkä asiat motivoivat 18–29-vuotiaita naisia harrastamaan kaupunkiviljelyä. Aiheen hallittavuuden vuoksi luotiin lisäkysymyksiä, joiden avulla pyrittiin selvittämään viljelyn tärkeimmät motiivit, asuinpaikkakunnan vaikutus viljelyn motivaatioon sekä mikä motivoi nuoria naisia jatkamaan viljelyn harrastamista kasvukaudesta toiseen.
Tutkimus suoritettiin monimenetelmällistä tutkimustapaa käyttäen. Tutkimusaineisto kerättiin verkkokyselyllä, joka sisälsi sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen osion. Määrällinen osio keskittyi vastaajien taustatietojen kartoitukseen. Laadullinen osio puolestaan keskittyi selvittämään tarkemmin vastaajien motiiveja kaupunkiviljelyn harrastamiselle. Yhdistämällä molemmat tutkimustavat saatiin syvällisempi ymmärrys tutkittavasta aiheesta. Tutkimukseen saatiin 31 vastausta.
Tuloksista käy ilmi, että suosituimmat syyt kaupunkiviljelyn harrastamiselle ovat sato, mukava harrastus, terapeuttisuus, yhteisöllisyys ja taloudellisuus. Asuinpaikkakunnalta toivotaan enemmän mahdollisuuksia ja tilaa kaupunkiviljelyn harrastamiseksi. Lisäksi jo olemassa olevia palveluita tulisi parantaa. Palstavuokria pidettiin sopivan edullisina. Viljelyn jatkamiseen puolestaan kannustaa siitä saatava sato ja itsensä kehittäminen. Motivaatio viljelyä kohtaan kasvaisi mahdollisuudella lisätä viljelyalaa. Tuloksista ilmenee vähäistä motivaatiota alentavaa huolta liittyen saasteisiin, ilkivaltaan ja tuholaisiin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkimustulokset vastaavat hyvin aikaisempia tutkimuksia laajemmasta kohderyhmästä. Viljelystä saatava sato on ollut tärkeässä roolissa kaikissa tutkimuksissa. Tuloksia tarkastellessa käy ilmi, että naiset arvottavat viljelyssä sen ympäristöystävällisyyttä, terveellisyyttä sekä ruoan alkuperän tuntemista. Viljelyalaa kaivataan kuitenkin enemmän. Jatkotutkimuksien kannalta kunnat ja kaupungit voisivatkin kartoittaa omien asukkaiden toiveita kaupunkiviljelyyn liittyen. Alan toimijat voisivat myös uusilla innovaatioilla ja palveluilla vastata kasvavaan viljelyalan kysyntään.
Tutkimuksen tavoite oli saada ajantasaista ja tarkempaa tietopohjaa kaupunkiviljelyn motiiveista 18–29-vuotiaiden naisten näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitkä asiat motivoivat 18–29-vuotiaita naisia harrastamaan kaupunkiviljelyä. Aiheen hallittavuuden vuoksi luotiin lisäkysymyksiä, joiden avulla pyrittiin selvittämään viljelyn tärkeimmät motiivit, asuinpaikkakunnan vaikutus viljelyn motivaatioon sekä mikä motivoi nuoria naisia jatkamaan viljelyn harrastamista kasvukaudesta toiseen.
Tutkimus suoritettiin monimenetelmällistä tutkimustapaa käyttäen. Tutkimusaineisto kerättiin verkkokyselyllä, joka sisälsi sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen osion. Määrällinen osio keskittyi vastaajien taustatietojen kartoitukseen. Laadullinen osio puolestaan keskittyi selvittämään tarkemmin vastaajien motiiveja kaupunkiviljelyn harrastamiselle. Yhdistämällä molemmat tutkimustavat saatiin syvällisempi ymmärrys tutkittavasta aiheesta. Tutkimukseen saatiin 31 vastausta.
Tuloksista käy ilmi, että suosituimmat syyt kaupunkiviljelyn harrastamiselle ovat sato, mukava harrastus, terapeuttisuus, yhteisöllisyys ja taloudellisuus. Asuinpaikkakunnalta toivotaan enemmän mahdollisuuksia ja tilaa kaupunkiviljelyn harrastamiseksi. Lisäksi jo olemassa olevia palveluita tulisi parantaa. Palstavuokria pidettiin sopivan edullisina. Viljelyn jatkamiseen puolestaan kannustaa siitä saatava sato ja itsensä kehittäminen. Motivaatio viljelyä kohtaan kasvaisi mahdollisuudella lisätä viljelyalaa. Tuloksista ilmenee vähäistä motivaatiota alentavaa huolta liittyen saasteisiin, ilkivaltaan ja tuholaisiin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkimustulokset vastaavat hyvin aikaisempia tutkimuksia laajemmasta kohderyhmästä. Viljelystä saatava sato on ollut tärkeässä roolissa kaikissa tutkimuksissa. Tuloksia tarkastellessa käy ilmi, että naiset arvottavat viljelyssä sen ympäristöystävällisyyttä, terveellisyyttä sekä ruoan alkuperän tuntemista. Viljelyalaa kaivataan kuitenkin enemmän. Jatkotutkimuksien kannalta kunnat ja kaupungit voisivatkin kartoittaa omien asukkaiden toiveita kaupunkiviljelyyn liittyen. Alan toimijat voisivat myös uusilla innovaatioilla ja palveluilla vastata kasvavaan viljelyalan kysyntään.