Kun lapsi haastaa muskarissa
Pirnes, Satu; Ahonen, Mari (2021)
Pirnes, Satu
Ahonen, Mari
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061516106
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061516106
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa varhaisiän musiikkiopettajien kokemuksia haastavasti käyttäytyvien lasten kohtaamisesta. Tutkimuksessa haluttiin selvittää myös opettajien tuen tarvetta. Tutkimuksen
teoreettinen viitekehys koostui ryhmädynamiikan, aikuisen ja lapsen välisen vuorovaikutuksen sekä psykologisten ja neuropsykiatristen näkökulmien tutkimisesta.
Tutkimuksen aineisto, joka sisälsi sekä määrällisiä että laadullisia osia, kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin kaikille Vamo ry:n jäsenille. Kysely toteutettiin verkkokyselynä syksyllä 2020. Palautuneita vastauksia saapui määräaikaan mennessä 41. Määrällinen aineisto esitettiin lukuina ja prosentteina. Laadullinen
aineisto käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Aineistoa täydennettiin neuropsykiatrisen valmentajan teemahaastattelulla.
Tutkimuksessa nousi esille, että varhaisiän musiikinopettajat kohtaavat työssään haastavaa lapsen käyttäytymistä. Vastanneista 51,2 % koki kohtaavansa viikoittain haastavaa käyttäytymistä, 17.1 % jopa päivittäin.
Haastavan käyttäytymisen muotoina nousi esiin ylivilkkaus ja vaikeus keskittyä, huomionhakuisuus ja auktoriteettia haastava käytös, lapsen haastava reaktio toimintaan, sanallisen vuorovaikutuksen haasteet, soittimiin ja soittamiseen liittyvät haasteet, yksittäisen lapsen haasteet, tunteiden, kokemusten ja tuntemusten
vaikutus sekä tilaan ja meluun liittyvät haasteet. Opettajien keinoja selvitä haastavissa tilanteissa olivat
huomion suuntaaminen toisaalle, positiivisen käyttäytymisen vahvistaminen, motivointi, sanalliset ja fyysiset apukeinot, opetusjärjestelyyn liittyvät tekijät, opettajan oma toiminta, tuntirakenne, tuen hakeminen,
lapsen vanhemman tukeminen ja muut apukeinot.
Opettajat kokivat tarvitsevansa lisää tukea ja tietoa haastavan lapsen kohtaamiseen liittyvissä asioissa.
Opettajat ehdottivat tietopankkia, lisäkoulutusta, vertaistuen sekä työnohjauksen mahdollistamista sekä
ryhmä ja tilasuunnitteluun panostamista. Vastaajat kokivat myös, että haastavasti käyttäytyvän lapsen
opettamiseen olisi hyvä harjaantua enemmän jo opiskeluaikana. Tutkimuksesta saadun tiedon avulla voidaan kehittää varhaisiän musiikinopettajien koulutusta ja tarjota välineitä haastavasti käyttäytyvän lapsen
kohtaamiseen.
teoreettinen viitekehys koostui ryhmädynamiikan, aikuisen ja lapsen välisen vuorovaikutuksen sekä psykologisten ja neuropsykiatristen näkökulmien tutkimisesta.
Tutkimuksen aineisto, joka sisälsi sekä määrällisiä että laadullisia osia, kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin kaikille Vamo ry:n jäsenille. Kysely toteutettiin verkkokyselynä syksyllä 2020. Palautuneita vastauksia saapui määräaikaan mennessä 41. Määrällinen aineisto esitettiin lukuina ja prosentteina. Laadullinen
aineisto käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Aineistoa täydennettiin neuropsykiatrisen valmentajan teemahaastattelulla.
Tutkimuksessa nousi esille, että varhaisiän musiikinopettajat kohtaavat työssään haastavaa lapsen käyttäytymistä. Vastanneista 51,2 % koki kohtaavansa viikoittain haastavaa käyttäytymistä, 17.1 % jopa päivittäin.
Haastavan käyttäytymisen muotoina nousi esiin ylivilkkaus ja vaikeus keskittyä, huomionhakuisuus ja auktoriteettia haastava käytös, lapsen haastava reaktio toimintaan, sanallisen vuorovaikutuksen haasteet, soittimiin ja soittamiseen liittyvät haasteet, yksittäisen lapsen haasteet, tunteiden, kokemusten ja tuntemusten
vaikutus sekä tilaan ja meluun liittyvät haasteet. Opettajien keinoja selvitä haastavissa tilanteissa olivat
huomion suuntaaminen toisaalle, positiivisen käyttäytymisen vahvistaminen, motivointi, sanalliset ja fyysiset apukeinot, opetusjärjestelyyn liittyvät tekijät, opettajan oma toiminta, tuntirakenne, tuen hakeminen,
lapsen vanhemman tukeminen ja muut apukeinot.
Opettajat kokivat tarvitsevansa lisää tukea ja tietoa haastavan lapsen kohtaamiseen liittyvissä asioissa.
Opettajat ehdottivat tietopankkia, lisäkoulutusta, vertaistuen sekä työnohjauksen mahdollistamista sekä
ryhmä ja tilasuunnitteluun panostamista. Vastaajat kokivat myös, että haastavasti käyttäytyvän lapsen
opettamiseen olisi hyvä harjaantua enemmän jo opiskeluaikana. Tutkimuksesta saadun tiedon avulla voidaan kehittää varhaisiän musiikinopettajien koulutusta ja tarjota välineitä haastavasti käyttäytyvän lapsen
kohtaamiseen.