Ensitieto näkövammaisen lapsen perheelle : Näkövammaisten lasten perheiden kokemuksia ensitiedon saamisesta
Leppä-Aho, Senni; Haapala, Emma (2021)
Leppä-Aho, Senni
Haapala, Emma
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061516060
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061516060
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietää, millaisia kokemuksia perheillä on ensitiedon saamisesta terveydenhuollossa ja mitä perheet itse olisivat tässä tilanteessa hoitohenkilökunnalta toivoneet. Opinnäytetyön tavoitteena on, että terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat käyttää näitä tuloksia kehittäessään omaa työtään, jotta perheiden kokemukset ensitiedon saamisesta saataisiin paremmaksi.
Opinnäytetyön kyselyyn vastasivat perheet, joissa on ainakin yksi näkövammainen lapsi ja he jotka ovat saaneet ensitiedon viimeksi kuluneiden viiden vuoden sisällä. Aineiston keruu toteutettiin avoimella kyselylomakkeella, joka lähetettiin perheille Näkövammaiset lapset ry:n jäsenrekisterin toiminnanjohtajan kautta. Lisäksi kyselylomake julkaistiin sosiaalisessa mediassa Näkövammaisten lasten vanhempien vertaistukiryhmän Facebook-sivuilla. Kyselylomake tehtiin Webropol-ohjelmalla ja oli vastattavissa sähköisesti. Kysely oli avoinna kaksi viikkoa, jonka jälkeen aikaa pidennettiin vielä viikolla ja vanhemmille lähetettiin jäsenrekisterin kautta muistutus kyselyyn vastaamisesta. Yhteensä vastauksia saimme 13. Aineisto on analysoitu induktiivisella sisällönanalyysilla.
Suurin osa vanhemmista koki ensitietotilanteen negatiivisena kokemuksena. Perheet kokivat, että heitä ei osattu kohdata tilanteessa oikein ja he eivät saaneet tarpeeksi tukea. He olivat kokeneet ensitietotilanteen sokkina ja järkyttävänä kokemuksena. Osa perheistä koki jäävänsä tilanteen kanssa täysin yksin. Ensitieto oli annettu töksäyttämällä, ja asiat olivat jääneet roikkumaan.
Perheet olisivat toivoneet hoitohenkilökunnalta ensitietotilanteessa perheen kokonaisvaltaista kohtaamista. He toivoivat myös, että hoitohenkilökunnalla olisi tarpeeksi aikaa ensitietotilanteessa ja että heidän kysymyksiinsä vastattaisiin. Perheet toivoivat myös saavansa keskusteluapua sekä konkreettisia lomakkeita ja puhelinnumeroita, joihin voivat olla tarvittaessa yhteydessä. He toivoivat, että ensitieto olisi annettu kasvotusten.
Tutkimus on rajattu näkövammaisten lasten vanhempiin, mutta työtä ja sen tuloksia voi soveltaa myös muiden sairauksien tai vammojen ensitietotilanteissa.
Opinnäytetyön kyselyyn vastasivat perheet, joissa on ainakin yksi näkövammainen lapsi ja he jotka ovat saaneet ensitiedon viimeksi kuluneiden viiden vuoden sisällä. Aineiston keruu toteutettiin avoimella kyselylomakkeella, joka lähetettiin perheille Näkövammaiset lapset ry:n jäsenrekisterin toiminnanjohtajan kautta. Lisäksi kyselylomake julkaistiin sosiaalisessa mediassa Näkövammaisten lasten vanhempien vertaistukiryhmän Facebook-sivuilla. Kyselylomake tehtiin Webropol-ohjelmalla ja oli vastattavissa sähköisesti. Kysely oli avoinna kaksi viikkoa, jonka jälkeen aikaa pidennettiin vielä viikolla ja vanhemmille lähetettiin jäsenrekisterin kautta muistutus kyselyyn vastaamisesta. Yhteensä vastauksia saimme 13. Aineisto on analysoitu induktiivisella sisällönanalyysilla.
Suurin osa vanhemmista koki ensitietotilanteen negatiivisena kokemuksena. Perheet kokivat, että heitä ei osattu kohdata tilanteessa oikein ja he eivät saaneet tarpeeksi tukea. He olivat kokeneet ensitietotilanteen sokkina ja järkyttävänä kokemuksena. Osa perheistä koki jäävänsä tilanteen kanssa täysin yksin. Ensitieto oli annettu töksäyttämällä, ja asiat olivat jääneet roikkumaan.
Perheet olisivat toivoneet hoitohenkilökunnalta ensitietotilanteessa perheen kokonaisvaltaista kohtaamista. He toivoivat myös, että hoitohenkilökunnalla olisi tarpeeksi aikaa ensitietotilanteessa ja että heidän kysymyksiinsä vastattaisiin. Perheet toivoivat myös saavansa keskusteluapua sekä konkreettisia lomakkeita ja puhelinnumeroita, joihin voivat olla tarvittaessa yhteydessä. He toivoivat, että ensitieto olisi annettu kasvotusten.
Tutkimus on rajattu näkövammaisten lasten vanhempiin, mutta työtä ja sen tuloksia voi soveltaa myös muiden sairauksien tai vammojen ensitietotilanteissa.