Asukkaiden ajatuksia arjen sujumisesta asumispalveluyksikössä
Martikainen, Antti (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Martikainen, Antti
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061415915
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061415915
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jonka aihe nousee tarpeesta kuulla asukkaiden ajatuksia asumispalveluyksikön arjen sujumisesta, yksikön henkilökunnan roolista tarvittavien palveluiden antajana ja yhteiskunnan järjestämien palveluiden piiriin pääsemisen edesauttajana. Toteutin tutkielmani aineiston keruun luotainmenetelmiä käyttäen haastattelemalla itse dokumentoinnin avulla seitsemää pääkaupunkiseudulla sijaitsevan asumispalveluyksikön asukasta. Haastateltaville annettiin viiden vuorokauden ajaksi käyttöön tallennuslaite, johon he kertoivat ajatuksistaan päivien kulusta sekä vastaillen etukäteen annettuihin kysymyksiin.
Asukkaiden ajatuksia kuuntelemalla, ja siitä saaduilla tiedolla pyritään ymmärtämään asukkaiden arkea entistä paremmin sekä arvioimaan ja kehittämään yksikön palveluita, vaikuttamaan asukkaiden hyvinvointia ja asumista koskeviin asioihin laajemmin.
Avaan opinnäytetyössäni, kuinka ja mitkä kaikki tekijät vaikuttavat asumispalveluyksiköiden arjen toimintaan ja sen toimintarakenteisiin aina Asunto ensin periaatteista, laatusuosituksista ja niiden toteuttamisen haasteista yksiköissä järjestettävään yhteisöllisiin tapahtumisiin ja työtoimintaan. Lisäksi avaan aiheeseen liittyviä keskeisiä käsitteitä: asunnottomuus, huono-osaisuus ja asumissosiaalinen työ.
Haastatteluissa ja haastatteluiden analysoinnissa nousi esille erityisesti kolme aihealuetta: koronaviruksen vaikutukset asukkaiden arkeen, työtoiminnan merkityksellisyys asumispalveluyksikön arjessa sekä asumispalveluyksikön rauhattomuus. Kaikki haastateltavat toivat esille myös sen, että henkilökunnan tukea, apua sekä ohjausta on saatavilla, jos vain pyytää tai haluaa ottaa sitä vastaan. Koronaviruksen aiheuttamat vaikutukset vaikuttivat erityisen paljon asumispalveluyksiköissä asuvien arkeen lähes kaiken ulkopuolisten palveluiden ja toimintojen sekä asumispalveluyksikön toimintojen supistamisien tai sulkemisen vuoksi. Erityinen vaikutus oli yksikköön määrätyllä ulkopuolisten vierailukiellolla, joka sinänsä sotii Asunto ensin periaatteita vastaan. Haastateltavista lähes kaikki osallistuivat säännöllisesti asumispalveluyksikössä supistettuna järjestettyyn työtoimintaan. Haastatteluissa nousi esille monella eri tavalla, että työtoiminta toi erityisesti koronavirusepidemian aikana asukkaiden arkeen merkityksellistä sisältöä. Asumispalveluyksikön rauhattomuus, päihtyneiden henkilöiden häiritsevä käytös eri vuorokaudenaikoina nousi esiin kolmen asukkaan haastatteluissa.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että asumispalveluyksiköissä yhteisöllisiin menetelmiin perustuvan työtoiminnan järjestämisellä on suuri merkitys asukkaiden arkeen. Työtoimintaan osallistuminen tuo arkeen mielekästä tekemistä ja onnistumisen kokemuksia sekä ehkäisee yksinäisyyttä. Asumispalveluyksikön rauhattomuudesta huolimatta haastateltavista kolme mainitsi erikseen viihtyvänsä ja haluavansa jatkossakin asua nykyisessä asumispalveluyksikössään.
Kehittämisehdotuksena todetaan, että työtoiminnan järjestäminen, sen jatkuva kehittäminen yhteistyössä asukkaiden kanssa, on kannattavaa ja merkityksellistä. Työtoiminta tukee omalta osaltaan asumissosiaalisen työtavan ja Asunto ensin periaatteen tavoitteita: asumisen turvaaminen asukkaiden erilaisista elämäntilanteen haasteista huolimatta.
Asiasanat: Asunnottomuus, Asunto ensin, asumispalveluyksikkö, työtoiminta
Asukkaiden ajatuksia kuuntelemalla, ja siitä saaduilla tiedolla pyritään ymmärtämään asukkaiden arkea entistä paremmin sekä arvioimaan ja kehittämään yksikön palveluita, vaikuttamaan asukkaiden hyvinvointia ja asumista koskeviin asioihin laajemmin.
Avaan opinnäytetyössäni, kuinka ja mitkä kaikki tekijät vaikuttavat asumispalveluyksiköiden arjen toimintaan ja sen toimintarakenteisiin aina Asunto ensin periaatteista, laatusuosituksista ja niiden toteuttamisen haasteista yksiköissä järjestettävään yhteisöllisiin tapahtumisiin ja työtoimintaan. Lisäksi avaan aiheeseen liittyviä keskeisiä käsitteitä: asunnottomuus, huono-osaisuus ja asumissosiaalinen työ.
Haastatteluissa ja haastatteluiden analysoinnissa nousi esille erityisesti kolme aihealuetta: koronaviruksen vaikutukset asukkaiden arkeen, työtoiminnan merkityksellisyys asumispalveluyksikön arjessa sekä asumispalveluyksikön rauhattomuus. Kaikki haastateltavat toivat esille myös sen, että henkilökunnan tukea, apua sekä ohjausta on saatavilla, jos vain pyytää tai haluaa ottaa sitä vastaan. Koronaviruksen aiheuttamat vaikutukset vaikuttivat erityisen paljon asumispalveluyksiköissä asuvien arkeen lähes kaiken ulkopuolisten palveluiden ja toimintojen sekä asumispalveluyksikön toimintojen supistamisien tai sulkemisen vuoksi. Erityinen vaikutus oli yksikköön määrätyllä ulkopuolisten vierailukiellolla, joka sinänsä sotii Asunto ensin periaatteita vastaan. Haastateltavista lähes kaikki osallistuivat säännöllisesti asumispalveluyksikössä supistettuna järjestettyyn työtoimintaan. Haastatteluissa nousi esille monella eri tavalla, että työtoiminta toi erityisesti koronavirusepidemian aikana asukkaiden arkeen merkityksellistä sisältöä. Asumispalveluyksikön rauhattomuus, päihtyneiden henkilöiden häiritsevä käytös eri vuorokaudenaikoina nousi esiin kolmen asukkaan haastatteluissa.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että asumispalveluyksiköissä yhteisöllisiin menetelmiin perustuvan työtoiminnan järjestämisellä on suuri merkitys asukkaiden arkeen. Työtoimintaan osallistuminen tuo arkeen mielekästä tekemistä ja onnistumisen kokemuksia sekä ehkäisee yksinäisyyttä. Asumispalveluyksikön rauhattomuudesta huolimatta haastateltavista kolme mainitsi erikseen viihtyvänsä ja haluavansa jatkossakin asua nykyisessä asumispalveluyksikössään.
Kehittämisehdotuksena todetaan, että työtoiminnan järjestäminen, sen jatkuva kehittäminen yhteistyössä asukkaiden kanssa, on kannattavaa ja merkityksellistä. Työtoiminta tukee omalta osaltaan asumissosiaalisen työtavan ja Asunto ensin periaatteen tavoitteita: asumisen turvaaminen asukkaiden erilaisista elämäntilanteen haasteista huolimatta.
Asiasanat: Asunnottomuus, Asunto ensin, asumispalveluyksikkö, työtoiminta