Etätyö : uhka vai mahdollisuus
Tepponen, Satu (2021)
Tepponen, Satu
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060915265
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060915265
Tiivistelmä
Tässä työssä on selvitetty minkälaisia käsityksiä Sisä-Suomen poliisilaitoksella, Tampereen pääpoliisiaseman perustutkinnassa työskentelevillä tutkijoilla sekä tutkinnanjohtajilla on etätyön tekemisestä sekä etätyön johtamisesta ja etäjohdettavana olemisesta. Tavoitteena on ollut selvittää miten käsitykset etätyöstä vastaavat todellisuutta, miten todellisuus vastaa aiheesta olemassa olevaa teoriaa ja miten etätyöstä saataisiin toimiva työskentelymuoto myös poliisin tutkintatyöhön.
Kun aloitin tämän opinnäytetyön tekemisen keväällä 2020, oli tilanne se, että koronapandemia oli maailmanlaajuinen ja se vaikutti muun muassa työn tekemiseen Suomessa. Suomeen julistettiin poikkeusolot maaliskuussa 2020 ja Valtioneuvosto antoi laajan etätyösuosituksen kaikille niille, joiden työnkuvaan etätyön tekeminen sopii. Poliisihallitus antoi koko poliisiorganisaatiota koskevan etätyösuosituksen huhtikuussa 2020. Näiden seurauksena moni joutui ikään kuin pakon edessä etätöihin. Samalla se mahdollisti etätyön tutkimisen autenttisissa olosuhteissa.
Tutkimus tehtiin perehtymällä alkuun aihetta käsittelevään kirjallisuuteen, jonka jälkeen varsinainen tutkimus toteutettiin haastattelemalla ennalta sopivaksi katsottuja henkilöitä. Kirjallisuuden ja haastatteluista saatujen tulosten perusteella on tehty yhteenveto, jossa käsitellään etätyön kehittämistä sillä ajatuksella, että se on yksi toimiva ja käytettävissä oleva työkalu myös poliisin tutkintatyössä koronapandemian jälkeisenä aikanakin.
Tehtyjen haastattelujen perusteella voidaan todeta, että etätyö mahdollisuutena koettiin sellaiseksi, joka haluttiin pitää yhtenä vaihtoehtoisena työskentelytapana myös jatkossa, poikkeusolojen jälkeisenä aikana. Etätyön koettiin soveltuvan tiettyihin työtehtäviin sekä tutkinnanjohtajan että rikostutkijan työssä. Kaikkea poliisin tutkintatyötä ei voida, eikä tule hoitaa etänä, vaan se vaatii hetkittäin myös fyysistä läsnäoloa varsinaisella työpaikalla.
Kun aloitin tämän opinnäytetyön tekemisen keväällä 2020, oli tilanne se, että koronapandemia oli maailmanlaajuinen ja se vaikutti muun muassa työn tekemiseen Suomessa. Suomeen julistettiin poikkeusolot maaliskuussa 2020 ja Valtioneuvosto antoi laajan etätyösuosituksen kaikille niille, joiden työnkuvaan etätyön tekeminen sopii. Poliisihallitus antoi koko poliisiorganisaatiota koskevan etätyösuosituksen huhtikuussa 2020. Näiden seurauksena moni joutui ikään kuin pakon edessä etätöihin. Samalla se mahdollisti etätyön tutkimisen autenttisissa olosuhteissa.
Tutkimus tehtiin perehtymällä alkuun aihetta käsittelevään kirjallisuuteen, jonka jälkeen varsinainen tutkimus toteutettiin haastattelemalla ennalta sopivaksi katsottuja henkilöitä. Kirjallisuuden ja haastatteluista saatujen tulosten perusteella on tehty yhteenveto, jossa käsitellään etätyön kehittämistä sillä ajatuksella, että se on yksi toimiva ja käytettävissä oleva työkalu myös poliisin tutkintatyössä koronapandemian jälkeisenä aikanakin.
Tehtyjen haastattelujen perusteella voidaan todeta, että etätyö mahdollisuutena koettiin sellaiseksi, joka haluttiin pitää yhtenä vaihtoehtoisena työskentelytapana myös jatkossa, poikkeusolojen jälkeisenä aikana. Etätyön koettiin soveltuvan tiettyihin työtehtäviin sekä tutkinnanjohtajan että rikostutkijan työssä. Kaikkea poliisin tutkintatyötä ei voida, eikä tule hoitaa etänä, vaan se vaatii hetkittäin myös fyysistä läsnäoloa varsinaisella työpaikalla.