Päihderiippuvaisen kokemus omasta asunnottomuudesta
Syrjäläinen, Sini (2021)
Lataukset:
Syrjäläinen, Sini
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060414465
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060414465
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia päihteitä käyttävien kokemuksia omasta asunnottomuudesta. Tutkimuskysymys kohdentui siihen, mitä päihderiippuvaiset kertovat elämänsä aikana kokemastaan asunnottomuudesta ja sen käännekohdista. Opinnäytetyö toteutettiin pääkaupunkiseudulla toimivassa hankkeessa, syrjäytymistä ennaltaehkäisevässä päiväkeskuksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa oli narratiivinen lähestymistapa. Tutkimusaineisto koostuu narratiivisista haastatteluista, joihin osallistui 9 alueella asuvaa päihteitä käyttävää asunnotonta tai asunnottomana ollutta henkilöä. Haastateltavat olivat 28–58-vuotiaita miehiä sekä naisia. Aineiston analyysimenetelminä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä sekä narratiivista analyysia. Analyysia tehdessä muodostui lopulta kolme erillistä tyyppitarinaa haastateltavien omien tarinoiden pohjalta.
Haastatteluissa asunnottomuuden syiksi nostettiin esille muun muassa päihteiden liikakäyttö, mielenterveysongelmat (etenkin pitkät masennusjaksot), avo- tai avioero, työttömyys ja terveysongelmat. Asunnottomuuden käännekohtia olivat muun muassa vankilatuomiot, korvaushoidon aloittaminen ja ensisuojassa asuminen sekä päiväkeskuksessa saatu palvelu- ja asumisohjaus. Käännekohtien jälkeen haastateltavien asuntoasiat olivat järjestyneet parempaan suuntaan.
Suurin osa haastateltavista oli ollut asunnottomana useamman kerran. Asunnottomuusjaksot vaihtelivat kolmesta kuukaudesta kolmeen vuoteen. Pisimmillään asunnottomuuden kesto oli ollut yhteensä 5–6 vuotta.
Muita keskeisiä haastateltavien tilannetta kuvaavia tekijöitä olivat ylisukupolvisuus päihteiden käytössä sekä sosioekonomisessa asemassa, rikollisuus, kokonaisvaltainen terveyden ja hyvinvoinnin horjuminen.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää jatkossa mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä hankkeessa. Hankkeelle kehittämisehdotukseksi nousi matalan kynnyksen mielenterveyden ja päihteettömyyden tukeminen moniammatillisemmassa tiimissä. Jatkotutkimusidea hankkeelle voisi liittyä mielenterveyden ja päihteettömyyden tuen toteutumiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa oli narratiivinen lähestymistapa. Tutkimusaineisto koostuu narratiivisista haastatteluista, joihin osallistui 9 alueella asuvaa päihteitä käyttävää asunnotonta tai asunnottomana ollutta henkilöä. Haastateltavat olivat 28–58-vuotiaita miehiä sekä naisia. Aineiston analyysimenetelminä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä sekä narratiivista analyysia. Analyysia tehdessä muodostui lopulta kolme erillistä tyyppitarinaa haastateltavien omien tarinoiden pohjalta.
Haastatteluissa asunnottomuuden syiksi nostettiin esille muun muassa päihteiden liikakäyttö, mielenterveysongelmat (etenkin pitkät masennusjaksot), avo- tai avioero, työttömyys ja terveysongelmat. Asunnottomuuden käännekohtia olivat muun muassa vankilatuomiot, korvaushoidon aloittaminen ja ensisuojassa asuminen sekä päiväkeskuksessa saatu palvelu- ja asumisohjaus. Käännekohtien jälkeen haastateltavien asuntoasiat olivat järjestyneet parempaan suuntaan.
Suurin osa haastateltavista oli ollut asunnottomana useamman kerran. Asunnottomuusjaksot vaihtelivat kolmesta kuukaudesta kolmeen vuoteen. Pisimmillään asunnottomuuden kesto oli ollut yhteensä 5–6 vuotta.
Muita keskeisiä haastateltavien tilannetta kuvaavia tekijöitä olivat ylisukupolvisuus päihteiden käytössä sekä sosioekonomisessa asemassa, rikollisuus, kokonaisvaltainen terveyden ja hyvinvoinnin horjuminen.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää jatkossa mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä hankkeessa. Hankkeelle kehittämisehdotukseksi nousi matalan kynnyksen mielenterveyden ja päihteettömyyden tukeminen moniammatillisemmassa tiimissä. Jatkotutkimusidea hankkeelle voisi liittyä mielenterveyden ja päihteettömyyden tuen toteutumiseen.