Mielenterveys- ja päihdehoidon toimivuus erimaissa palveluiden käyttäjän näkökulmasta.
Pato, Jaana; Ylinen, Päivi (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Pato, Jaana
Ylinen, Päivi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060414306
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060414306
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee mielenterveys- ja päihdehoidon toimivuutta eri
maissa palveluiden käyttäjän näkökulmasta. Työmme teoreettisessa osassa
on kuvattu vertailun vuoksi Suomen ja Pohjoismaiden mielenterveys- ja päihdehoitotyön palvelujärjestelmiä ja eri kansainvälisiä sopimuksia. Käsittelemme
myös teoreettisessa osuudessa mitä mielenterveyshäiriö ja päihdehäiriö tarkoittavat. Tutkimustyön tavoitteena on tuottaa tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimivuudesta.
Opinnäytetyö on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jonka analysoinnissa on
käytetty Teema-analysointia. Kirjallisuuskatsaus koostuu kymmenestä tieteellisestä tutkimuksesta. Kaksi tutkimusta työssä ovat kotimaisia ja kahdeksan tutkimusta ulkomaalaisia.
Tutkimuksessamme käy ilmi että mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttäjiä
sekä heidän läheisiään tulee osallistaan nykyistä enemmän hoitoon. Palvelunkäyttäjiä tulee arvostaa ja kunnioittaa sekä heitä tulee kuunnella. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin tulisi päästä helpommin ja palveluita tulisi yhdistää,
jotta palvelut osataan kohdistaa oikeaan hoidon tarpeeseen ja oikeaan aikaan.
Yhteenvetona voidaan todeta, ettei mielenterveys- ja päihdepalvelut ole edelleenkään kaikkien saatavilla. Syyllisyys ja häpeä on vieläkin vahvana käyttäjien keskuudessa. Hoidon parantamiseen on tärkeää kehittää perusterveydenhuoltoa, psykiatrista avohoitoa sekä päihdepalveluita.
Kehittämistarpeita on palvelunkäyttäjien sekä heidän läheisten osallistaminen
hoitoon, palvelunkäyttäjien ihmisarvoa tulee vahvistaa, palveluita yhtenäistää,
hoitohenkilökunnan osaamista vahvistaa sekä panostaa ongelmien varhaiseen tunnistamiseen. Palveluiden käyttäjä tulee kohdata kokonaisvaltaisesti,
ja tarvitaan lisää tutkimuksia, joissa keskitytään käyttäjien kokemuksiin palveluihin ohjautumisesta
maissa palveluiden käyttäjän näkökulmasta. Työmme teoreettisessa osassa
on kuvattu vertailun vuoksi Suomen ja Pohjoismaiden mielenterveys- ja päihdehoitotyön palvelujärjestelmiä ja eri kansainvälisiä sopimuksia. Käsittelemme
myös teoreettisessa osuudessa mitä mielenterveyshäiriö ja päihdehäiriö tarkoittavat. Tutkimustyön tavoitteena on tuottaa tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimivuudesta.
Opinnäytetyö on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jonka analysoinnissa on
käytetty Teema-analysointia. Kirjallisuuskatsaus koostuu kymmenestä tieteellisestä tutkimuksesta. Kaksi tutkimusta työssä ovat kotimaisia ja kahdeksan tutkimusta ulkomaalaisia.
Tutkimuksessamme käy ilmi että mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttäjiä
sekä heidän läheisiään tulee osallistaan nykyistä enemmän hoitoon. Palvelunkäyttäjiä tulee arvostaa ja kunnioittaa sekä heitä tulee kuunnella. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin tulisi päästä helpommin ja palveluita tulisi yhdistää,
jotta palvelut osataan kohdistaa oikeaan hoidon tarpeeseen ja oikeaan aikaan.
Yhteenvetona voidaan todeta, ettei mielenterveys- ja päihdepalvelut ole edelleenkään kaikkien saatavilla. Syyllisyys ja häpeä on vieläkin vahvana käyttäjien keskuudessa. Hoidon parantamiseen on tärkeää kehittää perusterveydenhuoltoa, psykiatrista avohoitoa sekä päihdepalveluita.
Kehittämistarpeita on palvelunkäyttäjien sekä heidän läheisten osallistaminen
hoitoon, palvelunkäyttäjien ihmisarvoa tulee vahvistaa, palveluita yhtenäistää,
hoitohenkilökunnan osaamista vahvistaa sekä panostaa ongelmien varhaiseen tunnistamiseen. Palveluiden käyttäjä tulee kohdata kokonaisvaltaisesti,
ja tarvitaan lisää tutkimuksia, joissa keskitytään käyttäjien kokemuksiin palveluihin ohjautumisesta