Strategisempaa ilmastoviestintää Varsinais-Suomeen : Viestinnän suunnittelun ja arvioinnin prosessimalli julkisella sektorilla toimivalle hankeorganisaatiolle
Sampo, Anna (2021)
Sampo, Anna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060313925
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060313925
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kehitettiin Varsinais-Suomen kuntien yhteiselle kestävän kehityksen ja energia-asioiden asiantuntijaorganisaatio Valonialle strategialähtöinen viestinnän arvioinnin ja suunnittelun prosessimalli. Työssä hyödynnettiin palvelumuotoilua työn etenemistä ja suunnittelua ohjaavana lähestymistapana. Tietoperustan muodostaa strategisen viestinnän arvioinnin ja suunnittelun teoria. Prosessi eteni iteratiivisesti laajan sidosryhmien toiveita, tarpeita ja Valonian viestintään liittyviä haasteita kartoittaneen taustatutkimusvaiheen kautta kehittämishaasteen määrittelyyn ja ratkaisujen ideointiin Valonian ja kuntien asiantuntijoiden yhteistyönä.
Sidosryhmäkartoituksessa hyödynnettiin monipuolisesti erilaisia organisaation aiempien kehittämisprosessien aineistoja, joita täydennettiin kuntien viestinnän ammattilaisille tehdyillä teemahaastatteluilla. Keskeisenä havaintona kartoituksesta oli, että Valonian viestinnän sisällöt ovat kohderyhmälähtöisiä, mutta niiden leviämisessä sidosryhmille on haasteita. Tähän perustuen ideointivaiheessa pureuduttiin viestinnän sidosryhmälähtöisten prosessien sekä seurannan ja arvioinnin kehittämiseen. Kehitettyjä ideoita ja teoriaa yhdistelemällä opinnäytetyön tuloksena luotiin viestinnän arvioinnin ja suunnittelun prosessimalli. Käytäntöön viemisen tueksi tuotettiin viestinnän suunnitteluohjeistukset hankkeille Valonian ja kuntien asiantuntijoiden käyttöön.
Aineiston laadullisen analyysin tuloksena syntyi myös konkreettisia viestinnän kehittämistavoitteita. Näitä olivat Valonian viestintäasiantuntijoiden yhteistyön tiivistäminen, sisäisen tiedonkulun tehostaminen sekä uutiskirjeviestinnän ja vuorovaikutteisten tilaisuuksien kehittäminen viestintäkeinoina kuntien asiantuntijoille. Suunnittelun ja arvioinnin prosessimalli ja sitä täydentävät ohjeistukset tarjoavat tietoperustaisen lähtökohdan viestintästrategiatyölle, vaikka palvelumuotoiluprosessin testaus- ja julkaisuvaiheet rajattiin opinnäytetyön ulkopuolelle. Prosessimallia voi hyödyntää viestinnän suunnitteluun sekä vaikuttavuuden seurantaan ja arviointiin myös muissa samankaltaisissa hankeorganisaatioissa. Viestinnän lisäksi malli on jatkojalostettavissa muidenkin hanke- ja ilmastotyön osa-alueiden arviointiin ja suunnitteluun.
Sidosryhmäkartoituksessa hyödynnettiin monipuolisesti erilaisia organisaation aiempien kehittämisprosessien aineistoja, joita täydennettiin kuntien viestinnän ammattilaisille tehdyillä teemahaastatteluilla. Keskeisenä havaintona kartoituksesta oli, että Valonian viestinnän sisällöt ovat kohderyhmälähtöisiä, mutta niiden leviämisessä sidosryhmille on haasteita. Tähän perustuen ideointivaiheessa pureuduttiin viestinnän sidosryhmälähtöisten prosessien sekä seurannan ja arvioinnin kehittämiseen. Kehitettyjä ideoita ja teoriaa yhdistelemällä opinnäytetyön tuloksena luotiin viestinnän arvioinnin ja suunnittelun prosessimalli. Käytäntöön viemisen tueksi tuotettiin viestinnän suunnitteluohjeistukset hankkeille Valonian ja kuntien asiantuntijoiden käyttöön.
Aineiston laadullisen analyysin tuloksena syntyi myös konkreettisia viestinnän kehittämistavoitteita. Näitä olivat Valonian viestintäasiantuntijoiden yhteistyön tiivistäminen, sisäisen tiedonkulun tehostaminen sekä uutiskirjeviestinnän ja vuorovaikutteisten tilaisuuksien kehittäminen viestintäkeinoina kuntien asiantuntijoille. Suunnittelun ja arvioinnin prosessimalli ja sitä täydentävät ohjeistukset tarjoavat tietoperustaisen lähtökohdan viestintästrategiatyölle, vaikka palvelumuotoiluprosessin testaus- ja julkaisuvaiheet rajattiin opinnäytetyön ulkopuolelle. Prosessimallia voi hyödyntää viestinnän suunnitteluun sekä vaikuttavuuden seurantaan ja arviointiin myös muissa samankaltaisissa hankeorganisaatioissa. Viestinnän lisäksi malli on jatkojalostettavissa muidenkin hanke- ja ilmastotyön osa-alueiden arviointiin ja suunnitteluun.